Tiesitkö: Venäjänmaan keisari vahvistaa edelleen Suomen rikoslain

Sisällöltään melkoisen muutoksen rikoslaissa on kokenut luku 23, jonka alkuperäinen sisältö koski kaksintaistelua. Kuva: Ida Falander / Museovirasto, Vankilamuseon kokoelma / Suomen kansallismuseo, Finna, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola

Arvaatko, mihin vuoteen asti Suomen rikoslaki alkoi näillä alkuperäisillä vuoden 1889 sanoilla:

”Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Zsaari, Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä tahdomme Me täten armosta vahvistaa seuraavan rikoslain Suomen Suuriruhtinaanmaalle, jonka voimaanpanemisesta, niinkuin myöskin rangaistusten täytäntöönpanosta erityinen asetus annetaan […]”

Vastaus kuuluu, että yhä edelleen. Melkein kaikki rikoslain pykälät on myllätty 134 vuoden aikana uusiksi, mutta rikoslain aloittavaan lausekimaraan ei ole kajottu, koska sillä ei ole oikeudellista merkitystä.

Sisällöltään melkoisen muutoksen on kokenut luku 23, jonka alkuperäinen sisältö koski kaksintaistelua. Siitä säädettiin vuonna 1889 muun muassa seuraavaa: ”Jos jompikumpi on kaksintaistelussa tahallansa poikennut sovituista tahi tavanmukaisista säännöistä, ja jos toinen sen kautta sai surman tahi vamman, taikka jos kaksintaistelu tapahtuu ilman sekundantteja; rangaistakoon se, joka vastustajansa surmasi tahi häntä vahingoitti, niin kuin murhasta, taposta taikka pahoinpitelystä on säädetty.”

Nykyään rikoslain luvussa 23 säädetään liikennerikoksista, joista ei hiiskuttu vuonna 1889 sanaakaan. Eikä silloin säädetty myöskään esimerkiksi huumausaine- tai arvopaperimarkkinarikoksista, toisin kuin nykyään.

Lähteet: Finlex: Rikoslaki 2023 ja 1889, HS 5.3.2023