
Miten suomalainen jouluhitti syntyy? – Lauluntekijät Pekka Simojoki ja Ilkka Vainio sekä joululaulutuntija Reijo Pajamo kertovat
Ensimmäiset suomalaiset maalliset joululaulut tehtiin 1800-luvulla. Joululaulut piti keksiä tyhjästä kansakoulujen kuusijuhlia varten.
Suomalaisissa joululauluissa tulevat voimakkaasti esiin joulun odotus ja erilaiset askareet, kuten ruuan valmistus ja kuusen koristelu. Kuva: Timo Filpus84-vuotias Reijo Pajamo tietää lähes kaiken tietämisen arvoisen suomalaisista joululauluista. Kirkkomusiikin emeritusprofessori on tutkinut joululaulujen tarinoita ja taustoja vuosikymmeniä.
Suomalaisen joululauluperinteen vanhinta kerrostumaa edustavat keskiaikaiset, latinankieliset Piae Cantiones -laulut. Toiseen kerrostumaan kuuluvat puolestaan luterilaiset jouluvirret, Pajamo sanoo.
Ensimmäiset maalliset suomalaiset joululaulut tehtiin 1800-luvulla.
”Kun meillä ei ollut alkuun omia säveltäjiä, joulurunoihin käytettiin kansansävelmiä. Esimerkiksi Joulupuu on rakennettu perustuu maalliseen lauluun”, Pajamo kertoo.
Kansakoulujen perustaminen ympäri Suomea 1860-luvulla lähtien synnytti joululaulujen tarpeen.
”Koulujen syyslukukausi päätettiin joulujuhlaan eli kuusijuhlaan. Varhaisissa joululaulujen tekijöissä on paljon kansakoulunopettajia, koska he joutuivat keksimään, mitä juhlassa lauletaan”, Pajamo sanoo.
Reijo Pajamon mukaan suomalaisista joululauluista suurin osa on kotimaista alkuperää. Toiseksi eniten lauluja on tullut muista Pohjoismaista ja kolmanneksi tärkeimmäksi suunnaksi hän nostaa Saksan ja Itävallan.
Joulu on kaikkein suurin juhla, joka on jättänyt vahvan muiston jokaisen dna:han. Täytyy olla tosi huono runoilija, jos ei saa kirjoitetuksi joululaulua.
Ilkka VainioSuomalaisissa joululauluissa tulevat voimakkaasti esiin joulun odotus ja erilaiset askareet, kuten ruuan valmistus ja kuusen koristelu.
Joulun sanomaa korostetaan, mutta iloiset tonttuleikit ovat jääneet viime aikoina sivuun. Sävelmät ovat mollivoittoisia.
”Me emme voi ajatella joululaulua ilman talvista maisemaa, kuten lunta ja järven jäätä. Eläimiä ei mainita niin paljon kuin eteläeurooppalaisessa joululauluperinteessä.”
Reijo Pajamon mukaan joululaulusta voi tulla klassikko, jos teksti on tarpeeksi yksinkertainen, laulu on melodisesti kaunis ja siinä on kertosäe.
”Vexi Salmen sanoittama Sydämeeni joulun teen on hyvä esimerkki. Kappale on koraalimainen ja hengellinen kansanlaulu. Vesa-Matti Loiri teki yksinkertaiseen lauluun suuren tulkinnan.”
Reijo Pajamo nostaa yhdeksi joululaulusuosikikseen On hanget korkeat nietokset. Vilkku Joukahaisen kirjoittama runo julkaistiin vuonna 1901. Laulu sijoittuu Venäjän ensimmäiseen sortokauteen.
”Viimeisessä säkeistössä lauletaan: ”Ja kansaa suojaa sun voimallas, meit auta näkemään taivaitas.” Vilkku Joukahaisesta tuli sittemmin maalaisliiton kansanedustaja ja jopa kolmen eri hallituksen ministeri.”
84-vuotias Reijo Pajamo tietää lähes kaiken tietämisen arvoisen suomalaisista joululauluista. Kirkkomusiikin emeritusprofessori on tutkinut joululaulujen tarinoita ja taustoja vuosikymmeniä. Kuva: Hans-Christian Daniel”Minulla on tunne, että joulusta on jo kaikki sanottu.”
Näin Pekka Simojoki vastasi Jakaranda-kuoronsa jäsenelle, joka kyseli häneltä uutta joululaulua 1980-luvun puolivälissä. Vastahakoinen Simojoki kaivoi pöytälaatikostaan esiin viitisen vuotta sitten kesken jääneen joululaulun raakileen.
Hän jätti paikalleen vain kertosäkeen ja heivasi pois säkeistöosat. Simojoki vietti lapsuutensa joulut Ambomaalla Afrikassa, jossa hänen isänsä työskenteli pappina.
”Palasin laulussa lapsuuteeni ja muistelin, kuinka kaipasimme Afrikassa Suomen lumista joulua. Joulukuusena oli piikkipuu, eikä hangista ollut tietoakaan 3 000 kilometriin. Ajatuksenvirta-taktiikalla teksti lähti yllättäen rullaamaan”, Simojoki kertoo.
Tulkoon joulu laulettiin ensimmäisen kerran Kauniaisissa itsenäisyyspäivänä vuonna 1986. Muusikko esitti laulua 1980-luvulla monissa joulujuhlissa yhdessä vaimonsa Arja Simojoen ja Petri Laaksosen kanssa.
Tulkoon joulusta on kasvanut yksi Suomen soitetuimmista joululaulusta. Oman tulkintansa kappaleesta ovat levyttäneet muun muassa Laaksonen, Suvi Teräsniska ja Raskasta joulua -kokoonpano.
”Tällä alalla ei voi koskaan tietää, mistä laulusta tulee klassikko. Ajattelin, että kappale on polveileva ja liian pitkä. Ihmiset kertovat minulle edelleen, että heidän joulunsa alkaa vasta, kun päästään laulamaan Tulkoon joulu.”
Pekka Simojoelle Tulkoon joulu -kappaleen supersuosio tuli täytenä yllätyksenä. Simojoki on yksi tämän hetken tuotteliaimpia ja tunnetuimpia suomalaisia gospelmuusikoita ja hengellisten laulujen tekijöitä. Kuva: Pentti VänskäTulkoon joulusta jäi ylitse säkeistö, jota Pekka Simojoki hyödynsi myöhemmin tunnetussa adventtilaulussa Pieni liekki. Koulujen käyttöön suunnatun kappaleen sanat on tehnyt Anna-Mari Kaskinen.
Simojoki on tehnyt vastikään sävellyksen myös uuteen joululauluun Seimen luona.
Pitkän linjan gospelmuusiikkoa ihmetyttää, miksi kristillinen perinne halutaan sulkea pois kouluista ja päiväkodeista. Samaan aikaan kummituksissa ja halloween-möröissä ei nähdä ongelmaa.
Jouluna sentään hengellisyyttä jotenkin siedetään, Simojoki toteaa.
”Jos olisin vapaa-ajattelijaisä, minua huolestuttaisi eniten, mitä rakas lapseni tekee internetissä monta tuntia päivässä. Ei se, että altistuuko hän parin minuutin ajan Enkeli taivaan -virren haitalliselle vaikutukselle.”
Onnistunut joululaulu rakentuu Ilkka Vainion mukaan tarttuvasta melodiasta sekä yksinkertaisesta ja tehokkaasta sanoituksesta. Kuva: Jarno MelaIlkka Vainio on sanoittanut kymmeniä joululauluja ja julkaissut lisäksi levy-yhtiön tuotantopäällikkönä satoja joululauluja.
Vainion kynästä ovat peräisin esimerkiksi Nylon Beatin Musta joulu ja Kari Tapion kantrimainen Tahdon oikean joulun.
”Musta joulu kertoo tarinan, kun rakas poikakaveri ei ole enää paikalla. Moni on yksin myös jouluna eikä laulu ole toivoton”, Vainio sanoo.
Onnistunut joululaulu rakentuu sanoittajanikkarin mukaan tarttuvasta melodiasta sekä yksinkertaisesta ja tehokkaasta sanoituksesta.
”Ei riitä, että laulussa on sana joulu, vaan kappaleeseen pitää saada joulun henkeä. Hyvässä joululaulussa on lempeyttä ja lämpöä”, Ilkka Vainio sanoo.
Joululaulut tehdään usein keskellä kesää laiturinnokassa. Millä keinoilla sanoittaja pääsee joulutunnelmaan? Vainio muistuttaa, että joulu tulee myös Marokon hiekalle tai Afrikan savannille.
”Joulu on kaikkein suurin juhla, joka on jättänyt vahvan muiston jokaisen dna:han. Täytyy olla tosi huono runoilija, jos ei saa kirjoitetuksi joululaulua.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




