"Viime vuonna jo todistin, että unelmia pystyy toteuttamaan" – Iivo Niskanen riuhtaisi 50 kilometrin olympiakullan

Iivo Niskanen otti 50 kilometrillä uransa toisen olympiakullan. Edellinen tuli Sotshin 2014 parisprintistä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN 

Lahdessa viime vuonna voitettu maailmanmestaruus oli Iivo Niskasen uran iso merkkipaalu, ja 50 kilometrin olympiavoitto kuin suoraa jatkumoa siitä.

"Viime vuonna hallitsin paineet Lahdessa. Täällä oli ehkä vähän helpompaa, kun ei ollut niin paljon suomalaisia ympärillä", Niskanen sanoi ehdittyään nauttia voiton tunteesta jo jonkun tovin.

Kestävyysurheilussa menestyksen toistaminen ei ole järin helppoa, mutta Niskanen tuntuu iskeneen kultasuoneen. Perinteinen hiihtotapa kulkee kuin unelma, ja Niskasella on 26-vuotiaana jo sen verran harjoitusvuosia takana, että hiihdon kuninkuusmatkakin onnistuu.

"Kyllä tämä on iso juttu. Tämä hiihtotapa ja matka ovat ne, joita arvostan eniten."

"Olympiavoitto on ollut unelma, ja jo viime vuonna todistin, että unelmia pystyy toteuttamaan", Niskanen sanoi.

Arvostusta ei vähennä se, että matka kilpaillaan yhteislähtönä. Lauantaina Niskanen osoitti hallitsevansa taktisetkin kuviot, sillä hän otti kisan komentoonsa noin 17 kilometrin hiihtämisen jälkeen. Valmentaja Olli Ohtosen mukaan alkuperäinen suunnitelma oli lähteä kärkeen vasta noin 30 kilometrin kohdalla, mutta Niskanen luotti kuntoonsa ja päivän vireeseen.

"Olin luottavainen koko ajan, että pystyn olemaan tilanteen päällä, Niskanen kuvasi kultataisteluaan venäläisen OAR-joukkueen Aleksandr Bolshunovin kanssa."

Niskanen oli jo ennen lauantaita olympiavoittaja ja maailmanmestari, mutta nyt kaksinkertainen olympiavoittaja. Ensimmäinen olympiakulta heltisi nuorena superlupauksena neljä vuotta sitten yhdessä Sami Jauhojärven kanssa, nyt yksin taktisesti kypsällä hiihdolla.

Niskanen seurasi idolinsa Mika Myllylän jalanjälkiä maastohiihdon suomalaiseksi olympiavoittajaksi. Myllylä voitti 30 kilometrin olympiakultaa 20 vuotta sitten Naganossa.

"Henkilökohtaisesta olympiavoitosta on yllättävän pitkä aika. Nyt tiedän, kuinka vaikeaa sellaisen voittaminen on."

"Ei ihan jokapäiväistä eikä nelivuotista", Niskanen sanoi.

Niskanen kuvasi Myllylää esikuvakseen jo viime vuonna Lahden maailmanmestaruuden ratkettua. Kun Myllylä oli parhaimmillaan, Niskanen oli hiihtoa seuraava pikkupoika, jolle idoli oli idoli. Myllylän uraa tahranneet vuoden 2001 dopingkäänteet eivät pieneen poikaan osuneet, sillä ne olivat aikuisten juttuja.

Lauantaina Niskanen toivoi, ettei seuraavaa hiihdon olympiavoittoa tarvitse odottaa yhtä kauan.

"Ehkä yksikin päivä voi olla mahdollinen seuraavaan olympiavoittoon, Niskanen hymyili ja viittasi sunnuntaina Pyeongchangissa kisattavaan naisten 30 kilometrin kilpailuun. Siinä Krista Pärmäkoski on mitalisuosikki, eivätkä muutkaan suomalaiset ole vailla mahdollisuuksia."

Niskanen vaihtoi sukset 41,66 kilometrin kohdalla ja jäi runsaat 11 sekuntia samoilla suksilla jatkaneesta Bolshunovista. Niskanen kuitenkin ajoi venäläisen alle kahdessa kilometrissä kiinni paremmin luistavilla suksilla.

"Oli jännä kisa. Lähdin aikaisin, kun pelkäsin että lumisade tulee. Oikeastaan tiukin paikka oli, kun hiihdin Boshunovin kiinni ja piti käyttää järkeä, kun näin että tuore suksi luisti paremmin etten lähtenyt heti ohi", Niskanen kertasi Ylen haastattelussa.

Niskasen isä Eero kertoi Ylelle poikansa salaisuuden.

"Iivo on täyttä rautaa. Se on niin kova harjoittelemaan ja tekee kaiken viimeisen päälle", Eero Niskasen sanoi.

Matti Heikkinen oli 25:s runsaat yhdeksän minuuttia Niskasta hitaampana. Perttu Hyvärinen oli 29:s ja Ristomatti Hakola 43:s.