Maaseudun Tulevaisuus pokkasi Vuoden Sarjakuvateko -palkinnon – lehdessä ilmestyy eniten kotimaisia sarjakuvia Suomessa
Perinteinen kunniapalkinto suomalaista sarjakuvakulttuuria edistäneestä teosta julkistettiin lauantaina Tampere Kuplii -festivaaleilla.
Maaseudun Tulevaisuus on kärjessä kotimaisten sarjakuvien määrässä, sillä lehdessä ilmestyy niitä kahdeksan kappaletta kolme kertaa viikossa. Kuva: Maaseudun TulevaisuusSarjakuvantekijät ry palkitsee Vuoden sarjakuvateko 2021 -palkinnolla Maaseudun Tulevaisuus -lehden kotimaisen sanomalehtisarjakuvan julkaisemisesta.
Perinteinen kunniapalkinto suomalaista sarjakuvakulttuuria edistäneestä teosta julkistettiin lauantaina Tampere Kuplii -festivaaleilla. Palkinto on fyysiseltä muodoltaan jättiläiskokoinen sivellin.
Maaseudun Tulevaisuus on kärjessä kotimaisten sarjakuvien määrässä, sillä lehdessä ilmestyy niitä kahdeksan kappaletta kolme kertaa viikossa.
"Monessa maakuntalehdessä voi olla neljästä viiteen kotimaista sarjakuvaa, mutta tiettävästi missään lehdessä ei ole kahdeksaa suomalaista sarjakuvaa, kuten Maaseudun Tulevaisuudessa", Sarjakuvantekijät ry:n puheenjohtaja Timo Kokkila sanoo.
Palkinto kohdistuu Kokkilan mukaan vuoteen 2021, jolloin MT:ssä oli vielä yksi amerikkalainenkin sarjakuva Mark Trail. Sekin vaihtui Petri Hiltusen jatkuvajuoniseen Kalkkaroon tammikuussa.
Suomalaiset sanomalehdet julkaisevat runsaasti kotimaista sarjakuvaa, ja siten myös pitävät sitä suuren yleisön luettavana. Siinä sivussa ne ovat myös mahdollistaneet toimeentulon ainakin muutamille sarjakuvantekijöille, Kokkila kiittelee.
Sarjakuvien lisäksi MT:ssä ilmestyy kerran viikossa myös ajankohtainen pilapiirros, mitä ei myöskään löydy läheskään kaikkien lehtien sivuilta. MT:n pilapiirtäjänä toimii Pasi Rahikainen.
Myös Kantri-liitteessä on kotimainen sarjakuva Mikko Saaraisen Käpylehmipojat.
MT:n uutispäällikkö Stina Haaso vastaanotti tunnustuspalkinnon sarjakuvatapahtumassa lauantai-iltana.
"Palkinto on meille iloinen yllätys, mutta toisaalta kertoo myös tekemästämme kulttuurityöstä. Julkaisemme vuosittain kotimaista sarjakuvaa useammalla kymmenellä tuhannella eurolla. Meille kotimaisuus on tärkeää tässäkin asiassa", Haaso sanoo.
Maaseudun Tulevaisuudessa ilmestyvät seuraavat sarjakuvat: Pöyrööt (Liisa Seppälä ja Arttu Seppälä), Venetsijärvi (Jukka Tilsa), Kamala luonto (Marja Lappalainen ja Jarkko Vehniäinen), Musta hevonen (Samuli Lintula), Fingerpori (Pertti Jarla), Väinö (Pasi Rahikainen), Viivi & Wagner (Juba Tuomola) ja Kalkkaro (Petri Hiltunen).
Fingerpori, Viivi & Wagner ja Kamala luonto edustavat isoja kotimaisia sarjakuvia, joita julkaisevat lukuisat lehdet. Timo Kokkila iloitsee, että MT:ssä ilmestyy myös muutamia hieman harvinaisempia sarjakuvia.
Samuli Lintulan Musta hevonen on mielenkiintoinen uusi menestyjä, jota julkaistaan myös Yhdysvalloissa. Pöyrööt on leimallisesti eteläpohjalainen sarjakuva, mutta toimii hyvin MT:ssä. Väinö-sarjakuvaa piirtävää Pasi Rahikaista Kokkila luonnehtii yritteliääksi tekijäksi.
"Jukka Tilsan Venetsijärvestä tykkään kovasti. Hän on omanlainen tekijä ja sopii varmasti oikein hyvin Maaseudun Tulevaisuuteen. Orivedellä asuva Tilsa on ammatiltaan maanviljelijä ja tekee ohessa sarjakuvia", Kokkila sanoo.
Petri Hiltusen Kalkkaro on perinteistä genreä edustaja jatkuvajuoninen lännensarjakuva. Niillä on edelleen Suomessa intohimoiset faninsa, mitä kuvastaa esimerkiksi Tex Willerin pitkäaikainen suosio.
Monissa maissa sanomalehtisarjakuvan perinne on katkennut, tai lehdet julkaisevat lähes ainoastaan kansainvälistä materiaalia. Suomalaiset sanomalehdet ja niiden lukijat ovat olleet merkittävässä asemassa kotimaisen sarjakuvan menestystarinassa.
Pitkän uran tehnyt sarjakuvataiteilija Timo Kokkila tunnetaan parhaiten Peräsmiehen luojana. Nykyään hän piirtää sarjakuvia kahteen lehteen: Satakunnan Kansaan ja Seuraan.
Kokkilan mukaan 1980-luvulla lehdissä oli usein vain yhdestä kahteen kotimaista sarjakuvaa. Siihen nähden tilanne on parantunut, mutta hän näkee ongelmiakin sarjakuvan ja lehdistön suhteessa.
Sanomalehtien siirtyessä pienempään tabloidikokoon sarjakuvien määrä usein väheni. Myös palkkiot ovat varsin pieniä, vaikka päivittäisen sarjakuvan tekeminen on kokopäiväistä työtä.
"Maaseudun Tulevaisuus on harvinainen lehti, että se on pysynyt vanhassa kunnon broadsheet-koossa. Isoon lehteen mahtuu alekkain enemmän sarjakuvia kuin tabloidin sivulle, jossa on usein myös teatteriohjelmia ja sanaristikoita", Kokkila sanoo.
Sanomalehtisarjakuvat ovat keskimäärin melko perinteisiä huumorisarjakuvia.
Tekijäkunta on hyvin miesvoittoista, vaikka muuten suomalaisessa sarjakuvassa naistekijöiden asema on vahva, Kokkila kertoo. Hän toivoisi jatkossa hieman enemmän rohkeutta ja laaja-alaisuutta sarjakuvien valinnassa.
Historiaan katsottaessa Maaseudun Tulevaisuus -lehden ensimmäiset sarjakuvat ovat ilmestyneet jo vuoden 1930 paikkeilla.
Sarjakuvantekijät ry on suomalaisten sarjakuvantekijöiden etujärjestö. Vuoden Sarjakuvateko -palkintoa on jaettua yhtämittaisesti vuodesta 1998 lähtien.
Järjestö toivoo sanomalehdille ja niiden sarjakuville pitkää ikää myös tulevaisuudessa, oli julkaisualustana sitten paperi tai näyttöruutu.
Lue lisää:
Maikki Harjanne ja Petri Hiltunen tähdittävät kunniavieraina Tampereen sarjakuvafestivaalia
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
