Maksuhäiriöt ovat lisääntyneet 20 prosenttia, ja yksi ryhmä nousee niissä yli muiden – ”Enää ei kysytä, että luotto vai kortti”

Ostaminen ja velanotto on muuttunut aiempaa helpommaksi, mutta sillä on kääntöpuolensa. Kuva: Jarkko Sirkiä

Koronan ennustettiin lisäävän maksuvaikeuksia. Niin ei käynyt silloin, mutta nyt on toisin.

”Maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet 20 prosenttia, ja yksi suuri ryhmä niissä on sähkölaskut. Toinen iso muutos on nuorten velkaantuminen”, sanoo Takuusäätiön johtaja Minna Mattila.

Huolestuttavaa on myös se, että ihmiset voivat velkaantua huolettomammin kuin ennen. Tiliotteita ei tule postiluukuista, eikä pankkikirjojen lukuja tihrustella. Jokainen on omillaan.

”Edes kaupan kassalla ei enää kysytä, että kortti vai luotto. Sen vuoksi myös sosiaalinen paine on poissa”, toteaa Mattila.

Pankit kyllä näkevät luottoa myöntäessään mahdolliset maksuvaikeudet, mutta toisin on rahoitusyhtiöiden ja pikalainayritysten laita. Aiemmin pikalainojen korot saattoivat olla satojakin prosentteja, mutta syksyllä 2019 säädettiin 20 prosentin korkokatto.

Mattilan mukaan tämä antaa osin myös väärää turvallisuuden tunnetta, sillä myös 20 prosentin korko on kova. Monet on sidottu kolmen kuukauden euriborkorkoon, joten korkotason nousu osuu myös kulutusluottoihin.

”Paras neuvo juuri nyt on maksaa kulutusluottoja pois niin paljon kuin mahdollista ja sen jälkeen lyhentää asuntolainaa.”