Lemmikkivakuutusten suosio on Suomessa vahvassa kasvussa, mutta kannattaako perusterveen rodun vakuuttaminen? "Jos eläin syö jotakin epämääräistä, vierasesineen poisto on isompi operaatio"

Noin 12 prosenttia kissoista on vakuutettu. Kuvituskuva. Kuva: Kimmo Haimi

Lemmikkivakuutusten suosio on noussut huomattavasti, kertoo Agria eläinvakuutuksen maajohtaja Anna Linder.

Kun Agria eläinvakuutus aloitti Suomessa vuonna 2016, hoitokuluvakuutus oli noin 23 prosentilla koirista. Luku on arvio, sillä virallista tietoa ei vielä tuolloin aiheesta ollut.

Vuonna 2019 tehdyn kyselytutkimuksen perusteella vakuutusaste oli noussut 43 prosenttiin. Tammikuussa 2021 koirista oli vakuutettuna jo 48 prosenttia.

"Olen itsekin aika yllättynyt siitä. Olen myös tyytyväinen, sillä on epäkiitollinen tilanne, jos koiralle pitää tehdä eutanasia taloudellisista syistä."

Kissojen osalta tilanne oli suorastaan olematon: vuonna 2016 arviolta vain noin kaksi prosenttia kissoista oli vakuutettu. "Monilla ei ole ollut ihan tietoisuutta siitä, että kissoille ylipäätään saa vakuutuksia."

2019 helmikuussa hoitokuluvakuutusten osuus oli 8 ja tammikuussa 2021 jo 12 prosenttia.

Lemmikeille tarjotaan kuitenkin yhä kehittyneempiä ja hintavampia hoitoja. Miten se vaikuttaa vakuutusten hintoihin?

”Tiettyjä uudempia hoitomuotoja ei korvata vakuutuksesta, vaikka ne alkavat yleistyä, esimerkiksi syöpähoidot ja munuaisdialyysi. Kun uusia hoitomuotoja lisätään vakuutuksen korvausalaan, se vaikuttaa luonnollisesti myös vakuutusmaksujen hintaan ja vakuutusmääriin."

Monet lemmikkivakuutuksia myyvät vakuutusyhtiöt ovat lisänneet myös eläinlääkärin etäpalvelut tarjontaansa. Vielä vuoden 2018 alussa etäpalvelua ei tarjonnut yksikään vakuutusyhtiö.

Esimerkiksi vakuutusyhtiö Turvan lemmikkivakuutusasiakkaat saavat ilmaisia FirstVet-etäeläinlääkärin konsultaatioita.

“Etenkin pienemmät vaivat hoidetaan mielellään kotoa käsin etäyhteydellä", kertoo tiedotteessa FirstVetin maajohtaja ja vastaava eläinlääkäri Maiju Tamminen.

Agria eläinvakuutuskin tarjoaa asiakkailleen maksutonta eläinlääkärin etäkonsultaatiota. Sen avulla voidaan kartoittaa esimerkiksi mahdollista jatkohoidon tarvetta, Linder sanoo.

Vakuutusten yleistyminen näkyy myös Hämeenlinnan eläinsairaala Vethausissa. "Suurin osa laskuista käytetään vakuutusyhtiön kautta", kuvailee eläinlääkäri Heidi Hiitiö. "Vakuutus voi vaikuttaa siihen, mitä omistajat ovat valmiita tekemään. Hintaan se ei vaikuta."

Vakuuttamisessa ruotsalaiset ovat valovuosia edellä, Hiitiö kuvailee. Linder on samaa mieltä.

"Ruotsissa on vakuuttamiselle pitkät perinteet. Vakuutusaste koirilla on 90 prosenttia. Kissojenkin vakuutusaste on pitkälle yli 50."

Yhtenä vaikuttimena voi olla vakuutusmaksuvero, joka tekee vakuutuksista Suomessa jonkin verran hintavampia. Silti vakuutusmäärät ovat kasvussa. Mutta onko tavalliselle, perusterveelle rodulle mieltä hankkia vakuutusta?

"Jos esimerkiksi eläin syö jotakin epämääräistä, vierasesineen poisto on isompi operaatio. Siinä vaiheessa moni vakuutus olisi maksanut itsensä takaisin", Hiitiö sanoo.

Vaikkapa suolistoon juuttuneen sukan poisto päivystyksessä viikonloppuna voi maksaa 1 800–2 800 euroa kontrollikäynteineen.

Sairaalassa on mahdollista hakea ulkopuolisen rahoituspalvelun kautta myös osamaksumahdollisuutta ja luottoa.

"Joka vaiheessa omistajan on tiedettävä, mitä toimenpiteet maksavat ennen kuin ne tehdään. Hätätilanteessa kommunikaatio on vaikeinta, mutta silti tärkeää."