Kärsimme punaisen valon puutteesta – tutkimus osoittaa sen laskevan jopa sokeripiikkejä

Auringonvalossa punainen ja sininen valo ovat tasapainossa. Kuva: Timo Filpus

Terveytemme on riippuvainen ympäristöstä. Ilma, vesi, lämpötila ja luonto tunnetusti vaikuttavat. Yllättävä uusi havainto lisää tähän listaan vielä valonkin.

Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan punainen valo nahkaan tarjoiltuna vaikuttaa edullisesti solujemme energiatalouteen. Merkitykselliseksi tiedon tekee se, että nykyisessä ledvalojen sinivoittoisessa ympäristössä punaisesta on puutetta.

Mitokondriot ovat solunsisäisiä pallukoita, joissa sokerin ts. glukoosin ja hapen tarjoamista polttoaineista tuotetaan energiaa elimistön tarpeisiin.

Aiemmissa eläimillä tehdyissä tutkimuksissa punaisen valon on todettu auttavan mitokondrioiden toimintaa. Nyt Lontoon yliopistossa haluttiin testata, miten punavalo ihmisen iholle tarjoiltuna vaikuttaa sokeritasapainoon.

Terveiden aikuisten yläselkää valaistiin 15 minuutin ajan punaisella valolla, jonka aallonpituus oli 670 nanometriä. Verrokkiryhmässä selkävaloa ei sytytetty. Valohoidon jälkeen tehtiin tavanomainen sokerirasituskoe, jossa juotiin liuoksena 75 grammaa sokeria. Veren glukoosin pitoisuuksia mitattiin sitten 15 minuutin välein sormenpään verinäytteestä.

Kun ryhmien sokeritasoja verrattiin, oli valohoito laskenut sokeritasoja veressä yli neljäsosan. Sokerikäyrän huippu, joka heijastaa sokeritasapainon vaihtelua, oli punavalon ansiosta 7.5 prosenttia matalampi. Ilmeisesti glukoosia oli kulunut punavalosta aktivoituneiden mitokondroiden polttoaineeksi.

Punainen valo saavuttaa ihon ja joidenkin ihon alaisten kudosten solut ja niiden mitokondriot. Tutkijat ajattelevat vaikutuksen kuitenkin ulottuvan laajemmalle välittäjäaineiden kautta. Lisäenergia on etenkin tarpeen aktiivisille aivoille ja myös iän mukana vaimentuville mitokondrioille.

Auringonvalossa punainen ja sininen valo ovat tasapainossa. Ledvaloissa vallitseva aallonpituus on 450 nanometriä sinisen valon alueella. Eli oleskelu luonnon valossa tasapainottaa ja korvaa punaisen valon puutetta. Pitäisiköhän täällä pimeässä Pohjolassa harkita ainakin asutuskeskuksiin punaisten lyhtyjen alueita?

Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.

Lähde: Journal of Biophotonics