Pitkittynyt stressi on salakavala riesa suolistolle – Aivot muuttavat tulehduksen hoidossakin käytetyn aineen suolistoa grillaavaksi piinaksi

Tutkijat suosittelevat, että stressin hillitseminen tulisi ottaa osaksi tulehduksellisten suolistosairauksien hoitoa. Stressillä voi olla suoliston lisäksi vaikutusta myös iho- ja keuhko-oireisiin. Kuva: Timo Filpus

Mieli ja keho. Kaksi irrallista sanaa, jotka kuitenkin kuvaavat kiinteätä yhteyttä. Esimerkiksi moneen fyysiseen vaivaan vaikuttaa psyyke. On fakta, että stressi pahentaa tulehduksellisia suolistosairauksia kuten Crohnin tautia tai haavaista paksusuolentulehdusta.

Millä ihmeen mekanismilla aivot, eli mieli, voi säädellä etäällä olevan suolen limakalvon tapahtumia?

Selityksiä löysivät Pennsylvanian yliopiston tutkijat, joiden tuore raportti paljastaa stressatuista aivoista lähtevien kemiallisten viestien päätyvän suolen hermosoluihin. Ne taas aktivoivat tulehdusta ylläpitäviä immuunisoluja.

Stressiä aiheuttavat esimerkiksi työ, työttömyys, suuri vastuu tai perheongelmat. Oireet ovat moninaisia: muun muassa pahoinvointia, päänsärkyä sekä sydän- tai vatsavaivoja.

Tämän stressiä ja suolitulehduksia koskevan tutkimuksen löydökset perustuvat sekä hiirikokeisiin että potilaista tehtyihin havaintoihin. Osoittautui, että pitkäaikaisessa stressissä aivot aktivoivat lisämunuaisen erittämään glukokortikoideja.

Ne puolestaan herättävät suolen limakalvojen hermosoluja houkuttelemaan paikalle monosyyttejä, immuunisoluihin kuuluvia tulehdusta lisääviä soluja. Lisäksi suolen lihasten supistukset hidastuivat. Siksi suolen sisältö etenee hitaammin ja seurauksena on suolen toiminnan häiriö ja ummetus. Ne lisäävät suolitulehduksen oireita.

Tutkijat törmäsivät ristiriitaan. Kortikoideja, arkikielessä kortisonia, käytetään yleisesti tulehdusta hillitsevinä lääkkeinä, mutta tässä tutkimuksessa ne näyttivät lisäävän tulehdusta.

Selitys löytynee aikataulusta. Stressin aiheuttama pitkäaikainen kortikoidien eritys muuttaa niiden roolia immuunireaktioita rauhoittavasta niitä aktivoivaan suuntaan.

Tutkijat katsovat havaintojensa selittävän mekanismeja, joilla aivot vaikuttavat suolitulehduksiin. Releenä toimivat suolen limakalvon hermosolut.

He arvioivat, että olisi syytä liittää stressin hoito kumppaniksi nykyisiin tulehdusta hillitseviin hoitomenetelmiin.

Miten stressiä hoidetaan, onkin sitten laajempi ongelma.

Tutkijat heittävät ilmaan myös ajatuksen siitä, että samankaltaiset mekanismit saattaisivat selittää muitakin stressiin liittyviä vaivoja vaikkapa iholla tai keuhkoissa.

Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.