Parviainen rakentaa uuteen kotiinsa vaatevuokraamoa Helsingin Kruununvuorenrannassa. Kuva: Jarno Mela
Eila Parviainen kävi mallikoulun vanhemmalla iällä – nyt hän esittelee kotimaisia vaatteita sosiaalisessa mediassa: ”Omaa vartaloa ei tarvitse hävetä”
Eila Parviainen vuokraa kotimaisia designvaatteita. Perintö vastuulliseen kuluttamiseen kumpuaa lapsuuden maatilalta.
Eila Parviainen asuu meren äärellä Helsingissä. Hän nauttii päivittäin vaihtuvista maisemista. ”Meren äärettömyys kiehtoo minua.” Kuva: Jarno MelaVuonna 2019 Eila Parviainen katseli komerossa olleita vaatteitaan. Niitä oli paljon, enemmän kuin hän itse ehti käyttämään.
”Tajusin, että voisin lainata vaatteitani. Halusin myös saada ihmiset kokemaan, miltä hyvä laatu tuntuu päällä.”
Siitä kimposi idea vaatevuokraamiseen, jonka kevytyrittäjänä Parviainen aloitti vuonna 2020. Ikävä sattuma oli, että samoihin aikoihin liikkeelle sysähti myös koronapandemia. Ensimmäiset kuukaudet olivatkin asiakkaiden kannalta hiljaista aikaa.
Parviaisen pyörittämä EilanHenkari-vaatelainaamo vuokraa naisten arki- ja juhlavaatteita. Vaatteet valmistetaan Suomessa tai Keski-Euroopassa. Vuokrausaika vaihtelee viikosta kuukauteen, ja niitä voi lainata sekä paikan päällä Helsingissä että postin välityksellä.
”Asiakkaita on ollut vaihtelevasti. Toisaalta jotkut ovat tulleet lainaamaan vaatteita kymmenien kilometrien takaakin”, hän kertoo.
Vaatelainaus ei ole Parviaiselle pelkkää vuokraamista.
”Halusin tuoda vallankumouksen kuluttamiseen.”
Parviaisen mukaan kyse on vastuullisesta kuluttamisesta. Tämä tarkoittaa keskittymistä parempaan laatuun ja ostamisen vähentämistä. Tavoitteena on, että vaatteen valmistuksesta koituisi mahdollisimman pieni hiilijalanjälki. Tuotantoprosessissa pyritään minimoimaan kielteiset vaikutukset ihmisille ja eläimille.
”Monet sanovat, että haluaisivat tehdä vastuullisia valintoja vaatteita ostaessa. He kokevat kuitenkin vaikeaksi selvittää, onko vaate tuotettu vastuullisesti ja missä se on valmistettu.”
Hänen mukaansa vuokralla olevat vaatteet täyttävät nämä kriteerit, joten asiakkaan ei tarvitse siitä huolehtia.
”Moni kokee ahdistavaksi vaatteiden sovittamisen ja vaatteiden etsimisen kaupoista.”
Parviaisen isä Veikko oli Karjalan evakko, joka rakensi maitokarjatilan itse Pohjois-Savon Maaningalle. Koska työtä oli paljon, oli harkittava tarkoin, mihin rahansa laittaa. Matkusteluun ei ollut liioin rahaa.
Hän tsekin on tehnyt maatilalla paljon töitä ja ymmärtää siten maatilan arkea. Opinnot maatalous-metsätieteellisessä veivät hänet Yhdysvaltoihin harjoittelujaksolle vähän isommille peltotilkuille.
Parviaisen siskokset ovat olleet vaatteista kiinnostuneita ja laatutietoisia. Eila Parviaisen sisar opiskeli vaatetussuunnittelijaksi Helsingin taideteollisessa korkeakoulussa. Hän ompeli paljon vaatteita, joita Parviainen tykkäsi lainailla.
”Kun pääsin sovittamaan siskoni vaatteita, tajusin, mitä hyvä laatu tarkoittaa. Hyvälaatuisen vaatteen tunnistaa kankaasta, ja siitä, pysyykö vaate tai malli kuosissaan, miten se on ommeltu ja miten se kestää pesua”, hän opastaa.
Parviainen on juuri muuttamassa uuteen asuntoon Helsingin Kruununvuorenrantaan. Sinne rakentuvat myös vaatevuokraamo ja showroom. Tällä hetkellä vaatelainaamo sijaitsee erillisessä vuokratilassa.
”Moni kokee ahdistavana vaatteiden sovittamisen ja vaatteiden etsimisen kaupoista. Täällä ei tarvitse stressata sovituskopissa vaan vaatteiden sovittaminen on rennompaa. Kyselen asiakkaalta, mitä heille kuuluu, millaisia tilaisuuksia on tulossa ja ehdotan sen mukaan vaatteita kokeiltavaksi.”
Hän ei muista, että kukaan olisi ollut tyytymätön. Suurin osa on löytänyt useampia vaihtoehtoja, jotka ovat lähteneet mukaan.
”Pyrin luomaan elämyksen asiakkaalle. Nyt jos koskaan halutaan hyvän olon kokemuksia. Vaatevuokraamossani käyminen on vähän kuin menisi kauneushoitolaan tai kampaajalle. Paras palaute on ollut se, kun asiakas sanoi, että ilman sinua en olisi tullut koskaan pukeutuneeksi näin tyylikkäästi.”
Parviainen esittelee kotimaisia design-vaatteita Instagram-tilillään ja TikTokissa. Videokatkelmat on otettu merenrannalla ja parvekkeella. Eleet ja asennot ovat itsevarmoja, eikä ihmekään. Pari vuotta sitten hän ammensi käytännön oppeja mallikoulusta.
”Olin varmaan vanhin koko porukasta. Mutta mallikoulussa viesti oli, että kaikenkokoisia ihmisiä voidaan tarvita mallin työhön. Ei se ole vain nuorten tyttöjen juttuja.”
Parviainen kävi mallikoulun, koska hän halusi esitellä vuokravaatteita tavallisen suomalaisen naisvartalon päällä sosiaalisessa mediassa. Hän puolustaakin naisen vartalon monimuotoisuutta.
”Kuulen usein ihmisiltä sitä, etteivät he voi käyttää runsaita mekkoja ylipainonsa vuoksi. Kysyn silloin, etkö halua tulla nähdyksi? Ajattelen, että vaatteita ei kannata jättää käyttämättä muodokkaan vartalon vuoksi. Naisen vartaloa ei tarvitse hävetä vaan kannattaa korostaa omia hyviä puolia. Jokainen on kaunis omana itsenään.”
Parviainen kertoo, että vaatevuokraamoja on tarjolla pääkaupunkiseudun lisäksi esimerkiksi Oulussa ja Kuopiossa. Maaseudulla vaatelainauksen idea ei ole kuitenkaan lyönyt läpi samalla tavalla kuin kaupungeissa. Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että kaupungeissa työpaikat ovat enemmän toimistotyyppisiä.
”Maaseudulla saatetaan ajatella, ettei kannata panostaa laatuun juhlavaatteissakaan, jos tilaisuuksia ei ole niin paljon. Maaseudulle pitäisi kuitenkin saada sinne sopivia vaatelainaamoja. Vuokraamista ja lainaamista on tehty jo pitkään. Samalla tavalla, kun vuokrataan autoja ja työkoneita, niin toivoisin, että vaatteitakin lainattaisiin.”
Parviainen painottaa, että etätyö on toki muuttanut työpukeutumista. Hänen mielestään etätyö ei kuitenkaan estä hyvälaatuisten vaatteiden käyttöä, olivatpa ne oloasuja tai rentoja arkivaatteita.
”Hyvät vaatteet antavat itsevarmuutta. Silloin voi keskittyä vain hetkiin, kuten siihen, mitä on sanomassa tai tekemässä.”
”Samalla tavalla, kun vuokrataan autoja ja työkoneita, niin toivoisin, että vaatteitakin lainattaisiin.”
Parviainen teroittaa, ettei vaatteiden vuokraaminen ole vain hyvätuloisten ihmisten palvelu vaan se on kaikille saavutettavissa. Vaatteita ei tarvitse omistaa paljon vaan kannattaa ostaa vain sellaista, mikä tulee jatkuvaan käyttöön.
Vaatevuokraamisessa olisi potentiaalia paljon isompaankin toimintaan. Voisi luoda kuluttajarinkejä, joissa asiakkaat voisivat ostaa yhdessä vaatteita ja vuokrata niitä ristiin, hän pohtii.
”Mitä enemmän nousee tietoisuus vaatevuokrauksesta yhtenä tapana kuluttaa, sitä enemmän voitaisiin tuoda suomalaisia design-vaatteita mallistoon. Ei ole mitään järkeä ostaa 800 euron jakkupukua, kun vaatelainaamosta sen voi saada sadalla eurolla.”
Vaatteiden yhdistäminen on tietynlaista taidetta, hän sanoo. Kuva: Jarno MelaParviaisen mukaan on tärkeää kiinnittää huomiota pukeutumiseen, jos haluaa olla uskottava ja antaa miellyttävän vaikutelman. Sellainen vaikutelma hänen olemuksestaan myös välittyy haastattelussa: huoliteltu olemus puhuu sekä asiantuntijuuden että sydämellisyyden kieltä.
”Vaikka olen 58-vuotias, voin silti pukeutua nuorekkaasti ja löytää uusia keinoja yhdistää vaatteita. Se on tietynlaista taidetta”, hän hymyilee.
”En ole koskaan ymmärtänyt sitä, miksi ostetaan hienoja vaatteita kaappiin, mutta ei koskaan käytetä niitä. Ei sitä koskaan tiedä, milloin elämä loppuu.”
Kuka
Eila Parviainen on sivutoiminen vaatelainaamoyrittäjä.
Työskentelee päätoimisesti Maanmittauslaitoksen palveluvastaavana, johtavana asiantuntijana.
Valmistunut Helsingin yliopistosta agronomiksi.
Syntynyt vuonna 1964.
Kotoisin Maaningalta, joka kuuluu nykyisin Kuopioon.
Asuu Helsingin Laajasalossa. Kaksi aikuista poikaa.
Harrastaa salilla käymistä ja meren äärellä liikkumista.
Motto: Pitää vain katsoa elämässä eteenpäin eikä turhaan surkutella menneitä.
Lue lisää:
Fiftarikaupan vaateyrittäjä maaseutukunnasta: "Olen yrittänyt, onnistunut ja epäonnistunut"
Näin valitset vastuullisen vaatteen – tällä viikolla tehdään vaatevallankumous kuudetta kertaa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
