Vihdoin saatiin luotettavaa tietoa siitä, kuinka moni oikeasti kuorsaa

Kuorsaamisen ääni voi olla niin voimakas, että se ylittää WHO:n suosituksen sisätilojen öisestä melurajasta. Kuva: Timo Filpus

Vihdoinkin on saatu luotettavasti mitattua tietoa kuorsauksen yleisyydestä ja yhteydestä terveyteen.

Aiemmat tutkimukset ovat pohjautuneet kuorsaajien antamiin tietoihin tai kirjaimellisesti ”kuulopuheisiin” eli vuodekumppanien havaintoihin. Siksi kuorsaamisen yleisyys on aiemmin arvioitu hämmentävän suuripiirteisesti: 2–80 prosenttia ihmisistä.

Kuorsauksen ääni syntyy ilmatien ahtaimmissa kohdissa pehmeiden osien, esimerkiksi kitapurjeen, värähdellessä ilmavirrassa. Ääni voi olla niin kova, että se ylittää WHO:n suosittaman sisätilojen öisen melurajan.

Tutkijat Flindersin yliopistossa Australiassa päättivät rekisteröidä kuorsausta objektiivisesti kotimittareilla saadakseen luotettavaa tietoa kuorsauksen mahdollisesta yhteydestä kohonneeseen verenpaineeseen.

Tutkimukseen osallistui yli 12 000 vapaaehtoista keski-ikäistä. Enemmistö heistä oli miehiä, useimmat ylipainoisia.

Kuorsausääntä mitattiin puolen vuoden aikana patjan alle asetetuilla sensoreilla. Osallistujat mittasivat myös useasti päivittäin verenpaineensa. Jos mittausten keskiarvo oli yli 140/90, luokiteltiin verenpaine kohonneeksi.

Tulosten mukaan lähes joka kolmas kuorsasi yli kymmenen prosenttia yöajasta. Vajaa kymmenesosa kuorsasi melkein kolmasosan yöstään. Verenpaine oli koholla joka viidennellä osallistujalla.

Pisimpään kuorsanneille verenpaineen riskin todettiin kohonneen kaksinkertaiseksi, vaikka tuloksissa oli huomioon oli otettu huomioon ikä, sukupuoli, painoindeksi ja mahdollinen uniapnea.

Uniapnea tarkoittaa kuorsaukseen liittyviä unen aikaisia hengityskatkoksia, jotka tekevät unesta katkonaista. Päivällä se näkyy väsymyksenä ja keskittymisvaikeuksina. Uniapnea voi aiheuttaa verenpainetautia, sokeritautia ja rytmihäiriöitä ja vaarantaa ajoturvallisuutta.

Tämän tutkimuksen mukaan jo pelkkä runsas kuorsaus ilman uniapneaakin nostaa verenpainetaudin riskiä. Millä mekanismilla tämä tapahtuu, jää auki. Öisen melun tiedetään taudille altistavan, mutta tuskin kuorsauksen melu siihen riittää.

Lähde: Npj Digital Medicine

Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.