Citytorppari luo pelin, jossa virtuaalisuistoa voi hoitaa kuin Tamagotchia – taustalla innostus sekä peleihin että elokuviin

Mediataiteilija Tatu Heinämäkeä inspiroi tunne, jota kasvien kasvun ja kukkimisen seuraaminen aiheuttaa: "Sellaisen fiiliksen haluisin myös teoksella välittää." Kuva: Kari Salonen

Tatu Henämäellä ei ole erikseen ohjelmoijaa tekemässä koodia, vaan hän tekee peliä varten kaiken itse 3D-mallinnuksia myöten. Kuva: Kari Salonen

Maaseudun Sivistysliiton tämän vuoden Citytorppari-hankkeen taiteilijat keskittyvät teoksissaan Itämereen.

Yksi viidestä Citytorppariksi valitusta on mediataiteilija Tatu Heinämäki. Hän toteuttaa lisättyä todellisuutta hyödyntävän pelin, jossa pelaaja saa tutkittavakseen ja hoidettavakseen suistoalueen kasveista koostuvan puutarhan.

Lisätty todellisuus (AR, augmented reality) tuli suurelle yleisölle tutuksi vuonna 2016 julkaistussa Pokémon Go -pelissä, jossa pokémonit ilmestyivät pelaajan ruudulle ikään kuin osana todellista maisemaa.

Toisin kuin Pokémon Go, Heinämäen tuleva peli ei vaadi liikkumista paikasta toiseen, vaan omaa virtuaalista suistoa voi hoitaa missä vain.

Idea on siis samankaltainen kuin 1990-luvun lopulla suuren suosion saavuttaneissa Tamagotchi-virtuaalilemmikeissä. Kuten Tamagotchia, myös suistoa pitää hoitaa, jotta sen saa kasvamaan.

Koronan takia monet ovat olleet tänä vuonna tavallista enemmän kotona, joten Heinämäki kokee, että paikasta riippumattomalle tekemiselle on tarvetta.

"Puutarhan voi AR:n avulla sijoittaa minne tahansa ja sitten katsella ja hoitaa sitä siinä reaalimaailman paikassa", Heinämäki kertoo.

Pelin esikuvana ei ole mikään olemassa oleva suisto, eikä peli ole opetuspeli sanan varsinaisessa merkityksessä.

"En ole biologi enkä opettaja, sillä en halua astua aiheesta oikeasti tietävien varpaille."

Heinämäki ohjelmoi pelin 3D-mallinnuksia myöten itse.

"Tietysti joissain jutuissa täytyy katsoa vähän ohjeita netistä."

Korona on muuttanut Citytorpparien työskentelytapaa aiemmasta.

Tänä vuonna taiteilijat voivat itse valita, missä he työstävät teoksensa, kunhan sitä voi seurata ja siihen voi osallistua sosiaalisen median välityksellä.

Citytorpparit ovat teoksineen mukana myös valtakunnallisessa Itämeri-päivässä 27. elokuuta.

Heinämäki aloitti vielä nimeämistä odottavan pelin työstämisen heinäkuun alussa, ja hänen työskentelyään pääsee seuraamaan tietokone- ja konsolipelaajien suosimassa suoratoistopalvelussa Twitchissä sekä Instagramissa ja Twitterissä.

Heinämäki ei ole aiemmissa teoksissaan käsitellyt luontoa suoraan, mutta hänelle luonto on konteksti, jossa kaikki tapahtuu.

"Olemme kaikki osana maailmaa, joka muuttuu jatkuvasti. Jos pysähtyy hetkeksi katsomaan, sen muutoksen huomaa."

Videoiden ja pelien maailmaan Heinämäki päätyi jo lapsena Hämeenlinnassa.

"Spagettiwesterneistä lähti innostus elokuviin. Kuvataiteiden kautta päädyin videotaiteen pariin, sillä siinä yhdistyy kaikki käsikirjoittamisesta kuvaamiseen ja leikkaamiseen."

Kamera on hänelle ensisijaisesti väline videoiden tekemiseen. Valokuvia hän ei juurikaan ota.

Pelien kanssa tilanne on sama kuin videoiden: Heinämäki on pyörinyt myös pelien maailmassa käytännössä aina.

Pelimaailma ja taiteen tekeminen olivat kuitenkin Heinämäen mielessä pitkään kaksi erillistä asiaa. Hän yhdisti mielessään peleihin vahvasti kaupallisuuden.

Vasta joitain vuosia sitten hän alkoi ajatella, että videotaide ja pelit on mahdollista yhdistää. Hän uskoo, että peleissä on valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia erityisesti pelien kokemuksellisuuden vuoksi.

Pelin avulla kuka tahansa pääsee missä tahansa kokemaan paitsi uusia maailmoja, myös mahdollisia maailmoja, joita ei – ainakaan vielä – ole olemassa.

"Elokuviin samaistuu eri tavalla kuin peleihin, sillä pelissä pääsee vaikuttamaan tapahtumien kulkuun", Heinämäki tiivistää.