Saara Turusen uusin romaani kertoo koskettavasti lapsettomuushoidoista sekä synnytykseen liittyvistä peloista
Kirjailija ja teatterintekijä Saara Turusen neljäs romaani Hyeenan päivät tarttuu rohkeasti lasten saamiseen ja lisääntymisen ristiriitaisuuteen liittyviin kysymyksiin.
Saara Turunen: Hyeenan päivät. Tammi. 2024. 281 sivua. Kuva: Antti Haanpää, Tammi, koonnut: Aatu JaakkolaUusimmassa romaanissaan Hyeenan päivät kirjailija Saara Turunen ei häpeile kirjoittaa kipeistäkään aiheista. Esimerkiksi äitiyteen liittyvistä peloista sekä lapsettomuushoidoista kertova kirja avaa rohkeasti näkymiä todellisuuteen, joka on osa myös yhä useamman suomalaisen elämää.
Teos jatkaa kirjailijan aiemmista romaaneista tutulla tyylillä, kun lyhyet, lakoniset ja ironian sävyttämät lauseet seuraavat totuttuun tapaan napakasti toisiaan.
Hyeenan päivissä juonen keskiöön nousee Turusen aiemmista teoksista tuttu päähenkilö, joka kehittää kirjan edetessä itselleen miltei pakkomielteisen toiveen äidiksi tulemisesta.
”En ollut suostunut uskomaan, että elämä ilman lasta olisi tyhjää, olin vakuutellut itselleni, ettei niin ollut, mutta nyt joudun myöntämään, että ehkä sittenkin niin on. Elämässäni on aukko, siitä puuttuu jotakin.”
Kirjan edetessä kohtalo alkaa kuitenkin pian sanella päähenkilön etenemisen ehtoja, kun alun jälkeen käy ilmi, että ilman lapsettomuushoitoja toive jälkikasvusta uhkaa jäädä haaveeksi.
Turusella on armoitettu taito kirjoittaa hankalistakin tilanteista hersyvänhauskoja kuvauksia.
Ajallisesti kirjan tarina sijoittuu keskelle koronavuosia, joten myös matkustusrajoitukset hankaloittavat lapsesta haaveilevan päähenkilön elämää. Ulkomailla asuvan puolison näkeminen näyttäytyy paikoitellen painajaismaisen piinallisena operaationa kasvottomien viranomaiskäskyjen keskellä.
Kun pariskunnan kohtaaminen lopulta onnistuu, alkaa kafkamaisia piirteitä saavien terveyskeskuskäyntien sarja, jota Turunen kuvaa onnistuneesti ja yksityiskohtia säästelemättä aina viimeisen sairaalavierailuun saakka.
Aiemmissa teoksissaan kirjailija on tullut lukijoilleen tutuksi esimerkiksi maaseudun ja kaupungin välisten kulttuurierojen, sukupuolirooleihin liittyvien ristiriitojen sekä taiteilijan aseman tarkkanäköisenä kuvaajana.
Hyeenan päivät asettuu osaksi tätä jatkumoa osoittaen jälleen kerran Turusen armoitetun taidon havainnoida ja kirjoittaa hankalistakin tilanteista humoristisia sekä hersyvän hauskoja kuvauksia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









