Miksi itsenäisyyspäivä on keskellä pimeintä vuodenaikaa?

Jätkänkynttilät valaisevat tänäkin vuonna itsenäisyyspäivää. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Marraskuussa 1919 eduskunta hyväksyi Suomen itsenäisyyspäivän. Eduskunta oli hyväksynyt 6. joulukuuta 1917 päätöksen, jonka P.E. Svinhufvudin senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen käytännön toteutuksesta.

Päivän ei haluttu muistuttavan sisällissodan muutoinkin avoimista haavoista.

Valkoisten puolella taistelleiden joukosta osa ehdotti kansallispäiväksi vuoden 1918 voitonparaatin muistopäivää 16. toukokuuta, jota vietettiin vuoteen 1939 saakka armeijan lippujuhlana.

Vasemmistosta puolestaan osa kannatti marraskuun 15:ttä päivää, jolloin eduskunta oli julistanut Suomen riippumattomaksi.

Sisällissodan kiistat tuntuivat silti nuoren kansakunnan alkuvuosina. Työväenyhdistykset alkoivat vetää lipun salkoon 1920-luvulla ja vähitellen myös järjestää juhlia. Laissa säädetty vapaapäivä kansallispäivästä tuli vuonna 1929.

Lue myös:

Vanhaa ja lainattua – Monet itsenäisyyspäivän perinteet juontavat juurensa Venäjän vallan aikaan, ja niitä voi olla vaikea selittää ulkomaalaisille

Tiesitkö? Itsenäisyyspäivän aattona voi liputtaa läpi yön, kunhan lippu valaistaan