Pariskunta osti kyläkoulun ja rakensi 600 neliön asuntoonsa upeat tankotanssitilat: ”Täällä on tekemisen vapaus, kun naapureiden häiriintymistä ei tarvitse sillä tavalla miettiä”

Pari pyrkii hyödyntämään mahdollisimman paljon vanhaa remontoidessaan. Esimerkiksi keittiön pöytä on vanha esiintymislavan liukuovi.  Kuva: Harri Nurminen

Hämeenlinnan Rengossa sijaitseva Ylimmäisten vanha kyläkoulu sai pari vuotta sitten uutta elämää, kun siihen muuttivat Tampereelta Oula Tervo ja Katrin Oro.

”Ensin etsimme isoa kohdetta Tampereen seudulta, mutta niiden olivat liian korkeita meille”, Tervo avaa vanhaa pohdintaa.

Lopulta tuli vastaan heidän nykyinen koti, joka täytti kaikki odotukset.

”Ensimmäistä kertaa pihaan ajaessa talo vaikutti todella valtavalta”, Tervo naurahtaa.

Talo oli jäänyt kyläkoulua seuranneen asukkaan jäljiltä 1970-luvulle, mikä teki siitä myös uniikin kohteen.

”Kyllä siinä heti näki sen potentiaalin”, Oro kertoo.

Vanhan kyläkoulun rakennustekniikka oli kunnossa, vaikka pariskunta tiesi edessä olevan paljon remontointia. Aluksi keskeneräisyys häiritsi, mutta lopulta pienestä jatkuvasta tekemisestä tuli elämäntapa.

”Kyllä täältä siitä huolimatta löytyi yllättävän paljon lisätehtävää”, Oro huomauttaa.

Remontointia helpottaa pariskunnan mukaan kuin se, ettei heillä ole suoranaista aikataulupainetta lopputulokselle. Ensin tavoitteena oli tehdä tiloista toimivat, sitten vasta viihtyisät.

”Joku päivä vieraan saapuessa tänne haluaisimme aiheuttaa hänelle vau-efektin”, Oro sanoo taiteellisesta visiostaan.

”Pyrimme hyödyntämään mahdollisimman paljon vanhaa”, hän jatkaa parin remontointifilosofiasta.

Tervo ja Oro eivät olleet entuudestaan ihmeempiä remontoijia, mutta kaikkea pystyy heidän mukaansa oppia.

”Youtubesta katsottiin esimerkiksi, kuinka vaihdetaan ikkunoita”, Tervo hymähtää.

Pariskunta osasi odottaa maallemuutosta paljon, mutta silti moni myönteinen seikka tuli yllätyksenä. He käyttävät muun muassa paljon luonnosta löytyviä kasveja ruokavaliossaan.

”Itselleni esimerkiksi puhdas ilma on auttanut migreeniin”, Oro lisää.

Kaupungin meteli ja valosaaste jäivät taakse. Tervo sanoo myös kaivoveden maistuvan todella hyvältä.

”Täällä on myös tekemisen vapaus, kun naapureiden häiriintymistä ei tarvitse sillä tavalla miettiä”, Oro perustelee.

Syrjäinen sijainti on tosin lisännyt parin kauppamatkaa, mutta siitäkin he ovat selvinneet suunnittelemalla.

”Täytyy vain miettiä etukäteen, mitä ostaa ja kuinka paljon”, Oro kertoo.

Naapurit ovat puolestaan yllättänyt myönteisesti. Jollei parilta ole löytynyt aina kaikkea, niin naapureihin on voinut turvautua.

”Esimerkiksi purkamiseen saimme naapurilta lainaan sorkkaraudan. Kaupungissa ei edes tuntenut naapureita, kun täällä käydään kylässäkin”, Tervo kertoo.

Vanhasta luokkasalista rakentui helposti tankotanssistudio.  Kuva: Harri Nurminen

Suuri koti on mahdollistanut myös aiempaa paremmin parin yhteisen harrastuksen eli tankotanssin. Tervo ja Oro ovat SM- ja MM-tason taiteellisia tankotanssijoita, jotka ovat tehneet vanhasta luokkasalista tankotanssistudion.

”Kun tapasin Oulan, laitoin hänet heti kaikille mahdollisille tunneille”, parista tankotanssia pidempään harrastanut Oro naurahtaa.

Oro toimii parin koreograafikkona, joka vastaa esityksien taiteellisesta puolesta. Pari esiintyy myös yhdessä, vaikka Tervo on niin sanottu pääkilpailija.

”Yli sadan ohjatun tunnin jälkeen menin SM-kisojen amatöörisarjaan, josta tuli kultamitali”, Tervo muistelee.

Parin muutto maalle vaikutti merkittävästi Tervon harjoitteluun. Tervo pystyi harjoittelemaan nyt aivan eri määriä kuin aiemmin. Lajin harrastaminen helpottui myös muutenkin.

”Täällä mahtuu tekemään niin isoja rekvisiittoja”, Oro perustelee.

Vanha kyläkoulu lämpeää puulla.  Kuva: Harri Nurminen

Asuinneliöiden pyöriessä 600:ssa Tervo ja Oro huolestuivat tulevista lämmityskustannuksista, mutta he osasivat luovia asiassa.

”Talvisin osa huoneista on muita kylmempiä. Vain tankotanssi- ja makuuhuone on täydessä lämmössä”, Tervo avaa lämmitysratkaisuja.

Lämpökameran avulla pari löysi seinistä lämpövuotokohtia, jotka tilkitsemällä polttopuuntarve lähes puolittui. Vanhassa kyläkoulussa on vesikiertoiset ilmalämpöpumput ja sen rinnalla puulla toimiva lämmityskattila.

”Puuta ollaan saatu omasta metsästä ja purettavasta talosta”, Oro kertoo.

Pari teki heti ensimmäisenä kesänä uuden energiainvestoinnin, kun he ostivat katon täyteen aurinkopaneeleja.

”Aurinkoisena päivänä kesällä ne kattavat kyllä koko sähkönkulutuksen. Neljänä kuukautena vuodessa ne eivät kuitenkaan tuota yhtään mitään”, Tervo sanoo.