
Kirurgi Hilkka Peltoniemen mukaan ei ole oikein rangaista naisia synnyttämisestä
Plastiikkakirurgi Hilkka Peltoniemen katse iskee kipinää, kun hän kuvailee vakuutusyhtiöiden suhtautumista potilaidensa vaikeisiin terveysongelmiin.Pälkäne
”Saan käyttää tietynlaista lahjaa työssäni ja siitä saa ihan valtavan tyydytyksen”, toteaa yli 20 vuotta plastiikkakirurgina työskennellyt Hilkka Peltoniemi. Kuva: Harri NurminenVatsalihasten erkauma saattaa invalidisoida synnyttäneen naisen, mutta vakuutuslääkäri voi leimata tilan kosmeettiseksi ongelmaksi.
”Ajattele nyt! Neljä lasta synnyttäneen emännän maha oli kuin perunapelto, eikä hän pystynyt nostamaan mitään. Ja vakuutusyhtiössä sanottiin, että kosmeettistahan tuo on, ei korvata leikkausta”, lääketieteen tohtori, kirurgiaan ja plastiikkakirurgiaan erikoistunut Hilkka Peltoniemi puuskahtaa.
Vatsalihasten erkauma koettelee naisia, joilla on ollut useita tai monikkoraskauksia. Kaikilla raskaana olevilla vatsalihaksia yhdistävät lihaskalvot venyvät, mutta noin viidellä prosentilla äideistä ne eivät palaudu, vaan jäävät Peltoniemen mukaan löysiksi kuin virttynyt kuminauha.
Kun vatsalihakset eivät toimi, on seurauksena kroonista selkäkipua ja vartalonhallinnan vaikeuksia.
Peltoniemi avaa tietokoneen toisen kotinsa, ikiaikaisen Birkan tilan päärakennuksen lasiverannalla Pälkäneellä. Videolla tehdään monisynnyttäjälle vatsalihasten erkauman korjausleikkausta. Peltoniemi leikkaa potilasta kollegansa Reetta Tuomisen kanssa.
”Monet potilaat olivat itsekin hämmästyneitä. Saimme kuulla heiltä myös, että selkäkivut olivat jääneet leikkauspöydälle.”
Plastiikkakirurgikaksikko leikkasi Tuomisen väitöskirjatyötä varten 46 vatsalihasten erkaumasta kärsivää naista.
Tutkimustulos julkaistiin hiljattain arvostetussa alan tiedelehdessä ja se on saanut paljon kansainvälistä huomiota. Tulokset olivat Peltoniemen mukaan huikeita.
Yksikään leikatuista naisista ei pystynyt ennen leikkausta tekemään selinmakuulta ensimmäistäkään istumaan nousua vatsalihasten avulla.
Leikkauksen jälkeisessä kontrollissa kaikki 46 potilasta pystyivät siihen helposti: keskiarvotulos oli 11 kertaa lattialta ylös.
Birkan tila on ollut Hilkka Peltoniemen perheen toinen koti yhdeksän vuoden ajan. Keräilijän kuparipannuille on tilaa Birkan vanhoissa rakennuksissa. Kuva: Harri Nurminen”Monet potilaat olivat itsekin hämmästyneitä. Saimme kuulla heiltä myös, että selkäkivut olivat jääneet leikkauspöydälle.”
Syynä selkäkipujen helpottamiseen Peltoniemi näkee sen, että kun vatsalihakset toimivat, kevenee selän kuormitus. Tutkimuksen sivutuotteena havaittiin, että vatsalihaserkauman korjaaminen poisti myös virtsanpidätysongelmat.
”Jatkotutkimuksena olisi kiinnostavaa selvittää, miten suuri osa hedelmällisyysikäisten naisten välilevyn pullistumista on yhteydessä vatsalihasten erkaumaan.”
”Innostun, kun vastaanotolle tulee perheenäiti, jolla on tenavia ja karjaa ja maha sellaisessa kunnossa, ettei kotitöiden teko kipiältä selältä onnistu.”
Teuvalaisen viljelijäperheen kuudentena lapsena syntynyt Peltoniemi on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran sekä julkisella että yksityisellä sektorilla praktiikassa, opettajana ja tutkijana.
”Tykkään leikata mahdollisimman tavallisia ihmisiä, erityisesti minulle tärkeitä ovat perheenäidit. Missään vaiheessa minua ei ole kiinnostanut jo valmiiksi kauniiden ihmisten täydelliseksi tekeminen.”
Hän toteaa naurahtaen saaneensa maineen plastiikkakirurgina, joka ei suin päin ole laittamassa asiakkaille implantteja ja tötteröhuulia.
”Olen tällainen harmaatukkainen luomumuija, vähän kuin tylsä äippä. Mutta innostun, kun vastaanotolle tulee perheenäiti, jolla on tenavia ja karjaa ja maha sellaisessa kunnossa, ettei kotitöiden teko kipiältä selältä onnistu”, Peltoniemi maalailee.
Vuodesta 2014 Hilkka Peltoniemi on jakanut aikansa pääkaupunkiseudun ja maaseudun kesken. Pian islanninhevosruuna Kjarkur saa nauttia eläkkeelle jäävän emäntänsä hellyydenosoituksista entistä enemmän. Kuva: Harri NurminenÄitien puskaradio onkin hoitanut hänen kalenterinsa jo vuosia täyteen. Vuodenvaihteessa Peltoniemi aikoo eläköityä ennen kuin nivelreuma saa yliotteen.
Hän on jo pitkään siirtänyt taitoaan ja tietoaan yhteistyökumppanilleen Reetta Tuomiselle, jotta omat potilaat eivät jää tyhjän päälle.
Kun työelämä nykymuodossa on jäänyt taakse, suunnittelee pohjalaisjuurinen luomumuija kynivänsä kanan niiden vakuutusyhtiöiden kanssa, jotka eivät korvaa naisasiakkailleen toiminta- ja työkykyä merkittävästi parantavia leikkauksia, jos sairaudet tai vammat ovat raskauden aiheuttamia – ja plastiikkakirurgin korjaamia.
”Naisen elämästä ja vaivoista yllättävän moni asia liittyy lasten saamiseen. Ei ole oikein rangaista naisia siitä, että he tekevät lapsia.”
Peltoniemi sulkee läppärinsä kannen, huokaisee ja katsoo ikkunasta Mallasveden lahdelle.
Ollaan hänen sielunmaisemassaan, Harhalan kylässä, jossa näillä rantatöyräillä on ollut ihmisasutusta jo esihistoriallisilta ajoilta. Tämän paikan Peltoniemi perheineen löysi yhdeksän vuotta sitten.
”Työleiri”, hän nauraa ja nousee lähteäkseen tarkistamaan, että rantalaitumella käyskentelevillä islanninhevosilla Fókuksella ja Kjarkurilla sekä shetlanninponi Laurilla on kaikki hyvin.
Hilkka Peltoniemi
Syntynyt Teuvalla maanviljelijäperheeseen 1965.
Lääketieteen tohtori, erikoistunut kirurgiaan ja plastiikkakirurgiaan.
Työskentelee plastiikkakirurgina Eiran sairaalassa, viettää mahdollisimman paljon aikaa kakkoskodissaan Pälkäneellä.
Työssään haluaa auttaa tavallisia ihmisiä ja ratkaista perheenäitien ongelmia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






