SK: Silpoutuneita siilejä toimitettu eläinsuojelun hoivaan Satakunnassa, vammojen aiheuttajaksi epäillään robottileikkuria
Koska kituva siili pyrkii ryömimään piiloon, pitää eläinsuojeluyhdistys mahdollisena, että vain murto-osa robottiruohonleikkureiden silpomista eläimistä saa hoitoa.
Satakunnassa toimivalle eläinsuojeluyhdistys Kuuralle on tuotu kevään aikana kolme vakavasti vahingoittunutta siiliä. Kuvan siili ei liity alkuperäiseen uutiseen. Kuva: Jaana KankaanpääSatakunnassa toimivalle eläinsuojeluyhdistys Kuuralle on tuotu kevään aikana kolme vakavasti vahingoittunutta siiliä. Asiasta kertoo Satakunnan Kansa.
Kahdella siilin päänalueelta ja silmistä löytyi silpoutumisen aiheuttamia vammoja, kolmannelta siililtä puuttuivat takajalat.
Eläinsuojeluyhdistyksen tiloissa Kokemäellä villieläimiä auttava Tanja Koski arvioi vammojen laadun vuoksi niiden aiheuttajaksi robottiruohonleikkuria.
Jutun mukaan esimerkiksi Oxfordin yliopiston tuore tutkimus esittää suurimman osan siileistä reagoivan robottiruohonleikkuriin pysähtymällä kuono sitä kohden ja kääntämällä lopuksi kuonoaan alas ja sisäänpäin.
Tämä selittäisi siilien juuri kuonon ja pään alueella osuvat vakavat vammat. Takajalkojen vakavat vammat ja silpoutuminen selittyvät taas siilin toiseksi yleisimmällä käyttäytymismallilla, jossa se kääntyy paetakseen uhkaa.
Jutun kuvissa näkyvien siilien vammat ovat erittäin vakavia ja graafisia. Esimerkiksi toukokuussa Eläinsuojeluyhdistys Kuuran hoitoon tuotu siili oli pakko lopettaa.
Se hengitti vielä, vaikka siltä puuttuivat päälaki, silmät ja yläleuka, jutussa kerrotaan.
Koska kituva siili pyrkii ryömimään piiloon, pitää Koski selvänä, että vain murto-osa robottiruohonleikkureiden uhreista päätyy eläinsuojeluyhdistyksen hoivaan.
Oxfordin yliopistontutkija ja biologi Sophie Lund Rasmussen kertoo Satakunnan Kansalle, että markkinoilla on merkkejä, jotka kauppaavat robottiruohonleikkureita ”siiliturvallisina”.
Perusteita väitteelle hänen mukaansa ei kuitenkaan aina ole, ja lupaus siiliturvallisuudesta voi olla viherpesua.
”Olen tästä hyvin huolissani. Leikkureiden kameroita ei ole koulutettu tarpeeksi hyvin”, hän kertoo jutussa.
Rasmussenin tutkimuksissa kävi ilmi, että leikkuriyhtiöiden mainostamat kamerat tunnistivat siilejä hyvin huonosti. Testatuista 18 leikkurimallista kaikki aiheuttivat vammoja jonkin kokoisille siileille.
Robottiruohonleikkureita ostaville hän antaa kaksi ohjetta:
Ensinnäkin leikkureita ei tulisi ajattaa hämärään tai öiseen aikaan, sillä silloin siilit liikkuvat eniten. Toisekseen pihamaa kannattaa käydä läpi eläinten varalta ennen leikkurin käynnistämistä.
Alkuperäinen uutinen sisältää kuvia, joita ei suositella herkimmille lukijoille.
Satakunnan Kansa: Kituvia siilejä tuodaan nyt auttajille Satakunnassa – tutkija arvostelee hittilaitteen valheellista mainontaa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
