Armeija sysäsi Keski-Suomessa kasvaneen suosikkimeteorologi Matti Huutosen sääalalle – ”Istumalihaksia on vaadittu”

Keski-Suomessa kasvanut meteorologi Matti Huutonen kertoo seuranneensa aina paljon säätä ja luontoa. Kuva: Petteri Kivimäki

Matti Huutonen työskentelee Ylen päivystävänä meteorologina ja hän on ehtinyt tulla monille suomalaisille tutuksi television kautta. Nykyisessä tehtävässään hän on toiminut jo vuodesta 2004.

Ensiaskeleensa sääalalla hän otti Ilmatieteen laitoksella, joka on alan merkittävin työllistäjä Suomessa. Siellä Huutonen aloitti sääteknikon kesätyöt vuonna 1999.

Huutonen päätyi alalle pitkälti varusmiespalveluksen ansiosta. Ratkaiseva askel Kainuun prikaatissa palvelleelle alokkaalle oli hakeutuminen Puolustusvoimien Tiedustelu- ja Sääkouluun Niinisaloon vuonna 1995.

”Voin sanoa, että päädyin sääalalle asevelvollisuuden kautta. Ennen sitä opiskelin hetken kemiaa pääaineena Oulussa, mutta päädyin sitten alanvaihtoon”, Huutonen kertoo.

Sääala oli Huutoselle luontainen valinta, sillä se yhdisti häntä jo aiemmin kiinnostaneita luonnontieteitä hyvin käytännöllisellä tavalla. Tehtäväkenttä on myös monipuolinen, sillä ennusteita tehdään moniin tarpeisiin aina lento- ja merisäästä alkaen.

Huutosen mieli vei jo pienestä pitäen kirjojen pariin ja kiinnostusta riitti, joten hän muutti opintojen perässä pääkaupunkiin. Samalla se tiesi kuitenkin kovaa työtä, sillä omien sanojensa mukaan hän ei ollut erityisen lahjakas oppilas.

”Istumalihaksia on vaadittu sitten enemmänkin”, Huutonen tokaisee.

Vaikka Huutosen tapaiset televisiossa esiintyvät meteorologit vaikuttavat suuren yleisön mielikuviin ammatista, edustaa hän kuitenkin vähemmistöä. Valtaosa meteorologeista työllistyy tutkijoiksi.

Huutosen mukaan julkisen roolin omaksuminen vaatikin aluksi opettelua. Vuosien varrella kertynyt kokemus on kuitenkin auttanut siihen tottumisessa.

”Halusin kokeilla sitä ja olen jäänyt sille tielle.”

Esiintyminen televisiossa ei itsessään ollut Huutoselle uran tavoite missään kohtaa.

”Jos haluaa päästä televisioon, on paljon helpompiakin keinoja kuin opiskella meteorologiksi”, Huutonen naurahtaa.

Huutonen muistuttaa, että päivystävän meteorologin tehtävistä halukkaita karsii osaltaan pois myös vuorotyörytmi. Se ei sovi kaikille, mutta Huutosen kohdalla se on osoittautunut toimivaksi.

Samalla hän myöntää, että myös lähipiirin on pitänyt sopeutua työn vaatimuksiin.

”Perhe ja lapset ovat joutuneet sopeutumaan siihen, ettei isä ole joka joulu kotona. Toisaalta sitten minulla on monesti arkivapaita ja olen usein kotona, kun he tulevat koulusta”, Huutonen sanoo.

Julkinen rooli on osa meteorologi Matti Huutosen työtä. Lapsuudenkoti tarjoaa sille tärkeää vastapainoa. Kuva: Petteri Kivimäki

Ylen uutislähetykset ja niitä seuraavat säätiedotukset keräävät päivittäin satoja tuhansia katsojia. Siitä huolimatta Huutonen kertoo, että henkilökohtaisen, suoran palautteen määrä on verrattain vähäistä. Hän kuitenkin tunnistaa sään ympärillä pyörivän keskustelun kärjistymisen.

Erityisen selvästi se käy ilmi, kun sää yhdistyy osaksi viime vuosina paljon puhuttaneita ilmastokysymyksiä.

”Sivumennen olen saanut huomata, että sää ja etenkin ilmastonmuutoskysymykset herättävät tunteita suuntaan ja toiseen. Se saa usein palautteen yksilöitymään henkilöihin itse asian sijaan. Välillä se on aikamoista ryöpytystä”, Huutonen harmittelee.

Hän myös kertoo palautteen lisääntyvän hieman kesäisin, kun ihmiset liikkuvat enemmän ulkona säiden armoilla. Nykyisin on monia ja nopeasti saavutettavia ennusteiden tuottajia. Siitäkin huolimatta kaikkia sadekuuroja on vaikea ennustaa kohdalleen, ja tämä yhdistelmä herättääkin joskus ärtymystä.

Vastapainona julkiselle työlle Helsingin Pasilassa Huutonen viihtyy ympäri vuoden paljon kotiseudullaan Keski-Suomessa. Siellä hän ylläpitää sisaruksineen Uuraisilla sijaitsevaa lapsuudenkotia.

Ajanvietto kotiseudulla onkin Huutoselle tärkeä henkireikä.

”Olen asunut kohta 30 vuotta Helsingissä, mutta toinen jalka on ollut koko ajan Uuraisilla. Toisaalta on hyvä asia, että on saanut asua vähän muuallakin ja nähdä sitäkin puolta.”

Ennen sääalalle päätymistä Huutonen koki orastavaa kiinnostusta myös metsäalaa kohtaan. Sitä aukkoa hän paikkaa puuhastelemalla omakotitalon askareiden parissa Uuraisilla.

”Siellä on muutama hehtaari maata ja tekemistä on paljon aina metsätöistä polttopuihin.”

Kosketusta Keski-Suomeen on helppo ylläpitää myös käytännön syistä. Huutosen vaimo on kotoisin Pohjanmaalta, jonne matkatessa lapsuudenkoti sijaitsee kutakuinkin puolimatkassa.

Sään ja luonnon seuraaminen on keskeinen osa meteorologin työnkuvaa. Huutosta siihen ajoi osaltaan myös kasvaminen maaseudulla, jossa hän kertoo liikkuneensa paljon luonnossa.

Kotiseudulle sijoittuu myös meteorologin yksi vahvimmin mieleen painuneista säämuistoista. Se ajoittuu kesään 2010, jolloin ennätyslämpöjä seurasivat rajut ja voimakkaat ukkoskuurot. Huutonen oli Uuraisilla, kun trombi pyyhkäisi paikallisen leirintäalueen läpi.

”Siinä oli ainekset pahempaakin, miltä kuitenkin vältyttiin. Olin silloin täällä ja vaikkei se osunut omalle kohdalle niin lähelle kuitenkin”, Huutonen kertaa.

Lapsuudenkodin askareissa apuna on vanha Massey Ferguson. Kuva: Petteri Kivimäki

Huutonen on vuosien varrella saanut monenlaisia kunniamainintoja. Esimerkiksi Keski-Suomalaisen lukijat nimesivät hänet luotettavimmaksi meteorologiksi vuonna 2015.

Lisäksi Huutoselle myönnettiin helmikuussa 2019 Vuoden Matin titteli, jonka jakoi Matinpäivän toimikunta. Samalla Huutonen pääsi erittäin nimekkääseen seuraan.

Aivan ensimmäisen Vuoden Matti -tittelin sai Keski-Suomen ylpeys, mäkihyppääjä Matti Nykänen. Häntä tittelinsaajina on seurannut pitkä lista meritoituneita matteja aina taiteilija Vesa-Matti Loirista elokuvaohjaaja Matti Kassilaan sekä professori Matti Klingeen.

Huutonen on pyrkinyt pitäytymään julkisuudessa vain ammattiinsa liittyvien asioiden puolesta. Pilke silmäkulmassa jaettavaan titteliin hän suhtautuu kuitenkin kunnioituksella.

”Sanoin jo palkinnon saadessani, että olen itseäni paremmassa seurassa. Arvostan tietysti tätä arvonimeä, jos sitä sellaiseksi voi kutsua”, Huutonen naurahtaa.