Sydäninfarktien ja aivohalvausten riski laskee hämmästyttävällä tavalla, jos käyttää portaita ahkerasti päivittäin
Britanniassa tehtyyn tutkimukseen osallistui lähes puoli miljoonaa aikuista.
Portaiden nousu on tehokasta liikuntaa. Sen voittamiseksi vaaditaan alaraajojen isojen lihasten sekä alaselän ja vartalon syvien lihasten käyttöä. Kuva: Timo FilpusKuntoportaita rakennellaan kiihtyvällä vauhdilla ympäri Suomea. Niissä voivat liikkujat kohottaa kuntoaan ja rasittaa jalkojensa suuria lihaksia. Hyvä niin.
Kuitenkin kansanterveydellisesti vaikuttavampaa olisi, jos ihmiset, muutkin kuin kuntoilijat, saataisiin nousemaan portaita arkisen elämänsä ohessa ilman, että tarvitsisi sonnustautua lenkkivarusteisiin ja varata aikaa liikuntaa varten.
Se olisi parhaimman laatuista hyötyliikuntaa. Ja tämähän onnistuisi, jos olisimme valmiita hitusen tinkimään mukavuudenhalustamme. Hissin tai rullaportaiden sijasta valitsisimme porraskäytävän askelmat.
Tuorein näyttö portaissa kulkemisen terveyshyödyistä paljastaa, että sydäninfarktien ja aivohalvausten riski laskee viidenneksellä, jos viitsii kulkea portaita ahkerasti päivittäin.
Britanniassa tehtyyn tutkimukseen osallistui lähes puoli miljoonaa aikuista. Alussa ja viiden vuoden kuluttua kartoitettiin osallistujien päivittäinen portaissa kulku. Vaikutuksia sydämen sepelvaltimotautiin ja aivohalvauksiin seurattiin yli 12 vuoden ajan. Portaiden käyttö luokiteltiin sen mukaisesti kuinka monta kertaa päivässä osallistujat nousivat viisi kerrosta eli 50 askelta.
Yllättävä oli löydös niillä, jotka lopettivat portaissa kulkemisen tutkimuksen aikana. Heillä tautiriski oli suurempi, kuin koko ajan portaita välttäneillä.
Seuranta-aikana osallistujista sairastui noin 40 000 sydän- ja verisuonitauteihin. Verrattuna niihin, jotka eivät ollenkaan portaita käyttäneet, eniten eli vähintään 20 kertaa päivässä kiivenneillä riski sairastua oli 20 prosentti pienempi.
Riski pieneni portaiden käytön ahkeruuden mukana. Yllättävä oli löydös niillä, jotka lopettivat portaissa kulkemisen tutkimuksen aikana. Heillä tautiriski oli suurempi, kuin koko ajan portaita välttäneillä.
Portaitten nousun teho selittyy painovoimalla. Sen voittamiseksi vaaditaan alaraajojen isojen lihasten sekä alaselän ja vartalon syvien lihasten käyttöä. Tasaisella kävelyyn verrattuna rasitus on toista luokkaa, noin kolminkertainen.
Myönnettäköön, että kävelykin on mainiota hyötyliikuntaa. Jos portaissa kulku ei onnistu tai on liian raskasta, kävely sentään aina istumisen voittaa.
Kirjoittaja on lääketieteen tohtori
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
