Työ paikallislehdessä aukaisi kirjailija Mooses Mentulan paniikkisolmun – "Koululuokassa silmiin katsominen tai kaupassa jonottaminen aiheuttivat ahdistusta"

Mooses" Mentulan uusi romaani "Toiset meistä" kertoo kolmekymppisestä Tinosta, joka on lukkiutunut neljän seinän sisälle vuosikausiksi. Kirjailijalla on myös omakohtaista kokemusta paniikkihäiriöstä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Seppo "Mooses" Mentulan uusi romaani "Toiset meistä" kertoo kolmekymppisestä Tinosta, joka on lukkiutunut neljän seinän sisälle vuosikausiksi. Kirjailijalla on myös omakohtaista kokemusta paniikkihäiriöstä.

Kuhmossa kasvaneella Mentulalla oli lukioaikana muutaman vuoden mittainen jakso, jolloin hän eristäytyi omiin oloihinsa. Arkiset tilanteet, kuten koululuokassa silmiin katsominen tai kaupassa jonottaminen, aiheuttivat ahdistusta.

Mentulan mukaan hyvin monilla lapsilla on jossain vaiheessa lieviä pakko-oireita. Mooseksella ongelmat rajoittivat pahasti elämää vain pari vuotta.

"Solmu rupesi aukeamaan, kun aloitin nuorena miehenä työt paikallislehdessä. Minun oli mahdollista tavata ihmisiä turvallisesti toimittajan roolin kautta."

Mentula muutti lukion jälkeen Kuhmosta Lahteen opiskelemaan kansanopistoon lehti- ja radiotyötä. Omien tekstien ääneen lukeminen luokassa kammoksutti nuorta miestä.

"Kansanopistossa uskalsin tunnustaa esiintymispelkoni ääneen itselleni ja muille. Ratkaisu vaati rohkeutta, mutta sen jälkeen en enää jännittänyt."

Paniikkihäiriö ei tukahduttanut Mentulaa, sillä nykyään hän työskentelee Tuusulassa kahden koulun rehtorina. Sosiaalisessa ammatissa ollaan jatkuvasti esillä.

"Jos tilanteeni olisi jatkunut parin vuoden sijaan pitkän aikaa yhtä pahana kuin kirjani päähenkilöllä Tinolla, en varmasti olisi nyt tässä", Mentula korostaa.

Toiset meistä -romaanissa Tino on yrittänyt saada apua mielenterveysongelmiinsa, mutta häneen on suhtauduttu välinpitämättömästi.

"Mielenterveystyöhön ei meinaa löytyä riittävästi rahoitusta, mikä on todella huolestuttavaa. Silti on tärkeää, että ongelmista kärsivä avaa suunsa ja pyytää apua."

Kirjat tarjosivat nuoruusvuosina Moosekselle pakopaikan toiseen maailmaan. Myös romaanissa Tino uppoutuu divarista ostamiinsa kirjoihin. Pian päähenkilö huomaa kirjoittavansa tarinoita maailmalta ja myös omaa elämäänsä kirjaksi.

"Uuden romaanin laukaisijana oli tarinoiden voima sekä ärsytys siitä, kuinka self help -oppaat ja personal trainerit hokevat, miten jokaisen ihmisen tulee tehdä itselleen tarina."

Vaikka kirjan teemat, kuten mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen, ovat Mentulan mielestä valitettavan ajankohtaisia, hän ei kirjoittaessaan erityisesti tähdännyt niiden käsittelyyn.

"Aiemmin pyrin mahdollisimman hiottuun ja pelkistettyyn ilmaisuun, ja koin myös velvollisuudekseni nostaa esille tärkeiksi kokemiani aiheita. Nyt halusin olla itsekkäämpi ja lähteä liikkeelle puhtaasti siitä mistä nautin."

Toiset meistä -romaani onkin monitasoinen kertomus erikoisesta matkasta, joka tapahtuu samaan aikaan Tinon mielessä, luetuissa kirjoissa ja matkailuauton ratissa.

"Lähdin havittelemaan romaaniin rock-musiikin arvaamattomuutta ja vaarantuntua. Halusin synnyttää vaikutelman, että kirjaa lukiessa ei tiedä mikä on oikeasti totta ja mikä on totta ainoastaan Tinolle", Mentula kertoo.

Rehtorin päivätyö on hyvin säänneltyä, joten kirjoittaessa Mooses haluaa heittää kaikki säännöt romukoppaan. Hän myös pitää rehtorin ja kirjailijan työt tiukasti erillään toisistaan.

"Kirjailijana olen Mooses ja rehtorina Seppo. Vanhemmat käyttivät minusta Mooses-lempinimeä. He muuttivat Kainuuseen töihin etelästä ja innostuivat Veikko Huovisen kirjoista. Mooses Pessi on yksi päähenkilö Havukka-ahon ajattelijassa."