Sanakirjan kokoaminen voi viedä satoja vuosia: Ruotsissa aloitettiin 1786, nyt ollaan v-kirjaimessa

Suomessa on yksi maailman suurimmista murrearkistoista. Kuva: Stiina Hovi

Suomessa on yksi maailman suurimmista murrearkistoista, kertoo Suomen murteiden sanakirjan päätoimittaja Heikki Hurtta.

Kotimaisten kielten keskus ja sen edeltäjät keräsivät 1900-luvun alusta 1980-luvulle sanalippuja murresanoista.

Kielitieteitä opiskelleet stipendiaatit tallensivat murretta pitäjissä. Lisäksi murteen harrastajat lähettivät tietoja kotimurteestaan – Sanastaja-lehden sanastokyselyihin vastasi laaja kirjo ihmisiä, emännistä pappeihin. Lisäksi sanastoa on kertynyt kielitieteellisistä tutkimuksista.

Sanalippuja on yli kahdeksan miljoonaa. Sama sana voi toki esiintyä monessa lipussa.

Hurtta arvioi eri murresanoja olevan noin 350 000.

Suomen murteiden sanakirjan ilmestyminen alkoi 1980-luvulla. Ensimmäinen osa ilmestyi painettuna vuonna 1985. Sittemmin julkaiseminen on siirtynyt verkkoon. Nyt verkossa ovat a–l-kirjaimella alkavat sanat.

Työ on nyt puolivälissä. Sanakirjaa kokoaa kahdeksan työntekijää.

Vuodenvaihteen tienoilla verkossa julkaistaan loput l-kirjaimella alkavista sanoista.

Laajan sanakirjan kokoaminen voi Hurtan mukaan kestää satoja vuosia.

Saksassa Grimmin veljekset, jotka tunnetaan saduistaan, olivat myös kielentutkijoita. He alkoivat koota suurta saksan kielen sanakirjaa vuonna 1838. Teos valmistui lopullisesti 1961.

Ruotsissa Svenska Akademien päätti vuonna 1786 julkaista laajan tieteellisen ruotsin kielen sanakirjan. Nyt ollaan menossa v-kirjaimessa.

”Nykykäsityksen mukaan Ruotsin akatemian sanakirja valmistuu vuonna 2024. Toimitustyössä on tosin ollut katkoja”, Hurtta kertoo.