Ikääntyvien kissojen vaivoja laitetaan helposti vanhuuden piikkiin vaikka hyvällä hoidolla ongelmia saadaan ratkaistua

Elina ja Mika Laitinen ovat avanneet kotinsa ja sydämensä seniorikissoille. Moni ottaa kissan mieluummin silloin, kun se on nuori. Lyhyessäkin ajassa voi kuitenkin saada elämänmittaisia elämyksiä. ”Ei kiintymystä voi vuosissa mitata", Mika Laitinen sanoo. Vasemmalla sylissä Maukka, oikealla Kaneli. Kuva: Kimmo Haimi

Vanhan kissan terveyden ylläpito vaatii vaivannäköä.

Mika ja Elina Laitiselle vanhojen kissojen erityistarpeet ovat tuttuja.

Heidän Nurmijärvellä sijaitsevaa valtakuntaansa hallitsevat 16-vuotiaat kodinvaihtajat Maukka ja Kaneli.

Iästään huolimatta Maukka ja Kaneli elävät aktiivista kissan elämää. Ne kiipeilevät yhä mielellään kiipeilypuussa ja hyppäävät vaivatta sängylle.

Toisinaan varsinkin leikkisämpi Maukka intoutuu ryntäilemään ympäri asuntoa.

Eivät vanhat kissat välttämättä ole sen sairaampia mitä nuoremmatkaan, Mika Laitinen muistuttaa. ”Niitä ei kannata hyljeksiä.”

Siinä missä vanhat voivat kärsiä useammin hammasvaivoista, nuoret telovat itseään herkemmin tai syövät jotakin epämääräistä.

Kaneli päätyi nykyiseen kotiinsa, kun Elina Laitisen äiti siirtyi tehostettuun asumiseen.

Se on Mikan mukaan äärettömän kiltti ja viisas.

Kaneli kärsi aiemmin tulehduksista. Syyksi osoittautuivat lopulta jäljellä olevat hampaat, jotka päädyttiinkin eläinlääkärin ehdotuksesta kokonaan poistamaan.

”Se [hampaiden poisto] on tavallista. Kissa ei siitä kärsi, jos on muuten hyväkuntoinen.”

Kanelin käytös muuttui hammasoperaation jälkeen iloisemmaksi ja leikkisämmäksi ja paino nousi. Kuva: Kimmo Haimi

Vielä melko hiljattain oli aika, jolloin koko ajatus kissan hammashoidosta kuulosti lähinnä kaistapäiseltä.

Nykyisin tiedetään, että yleisimmät iäkkään kissan vaivat liittyvät juuri hampaisiin.

”Harvoin tulee vastaan vanhaa kissaa jonka suu olisi kunnossa ilman, että sitä on koskaan hoidettu”, kodittomia kissoja Kissankulma ry:ssä hoitava Elina Kataja kertoo.

Kissojen hampaiden pesukin on yleistynyt, kun tieto lemmikkien terveydenhuollosta on lisääntynyt. Se vähentää myös hammaskiven putsauksesta koituvia kuluja.

Kissa voi toki elää vanhaksikin ilman erityistä lisähoidon tarvetta Kataja virkkoo. Sen voi kuitenkin tietää vain, jos se on eläinlääkärin toimesta tutkittu.

Yleisin argumentti kissan hyvinvoinnin puolesta on, että se syö yhä hyvin.

Niin söi sellainenkin kissa, jolla oli suu käytännössä kuoliossa kasvaimen takia, Kataja toteaa.

Vaikka kissa ei huuda kurkku suorana, se ei tarkoita, etteikö kipu olisi voimakas.

Hampaiden poiston jälkeen kuivat raksut jäivät pois Kanelin ruokavaliosta. Märkäruoka sille maittaa kuitenkin niin hyvin, että painoa tarkkailtava. Kuva: Kimmo Haimi

Erityistarpeita on ollut myös Laitisen perheen Maukka-kissalla. Se tuli taloon Katajan kautta kodinvaihtajana Kissankulma ry:stä.

Maukan entinen omistaja ei ollut enää kyennyt huolehtimaan kissastaan. Maukan kunto oli romahtamassa ja Katajalle tullessaan se painoi vain 1,8 kiloa.

Se kärsi sisäelinten tulehduksesta, mutta elämänhalua oli yhä jäljellä.

Katajan hoidossa tervehtyminen lähti hyvään vauhtiin ja Laitisten luona Maukka voimistui entisestään. Nykyään se painaa kolmisen kiloa.

Maukalla on päivittäinen lääkitys kilpirauhasvaivaan ja munuaisten toimintaan. Lääkkeen hinta ei kuitenkaan ole Laitisen mukaan iso kulu, vain joitakin kymmeniä senttejä päivässä.

Rahanmenoon perheen pitkä historia ratsuhevosten parissa on antanut suhteellisuudentajua: Hevosiin verrattuna vanhankin kissan kulut ovat mitättömiä.

Tärkeää kissojen on rauhallisuus, korostaa Mika Laitinen. Siinäkin oppia perheessä on saatu hevosilta. Kuvassa Maukka. Kuva: Kimmo Haimi

Seniorikissaa ottavan kannattaa huomioida, että niille on ehtinyt muodostua omat rutiininsa, Laitinen huomauttaa. Rutiineja ei kannata lähteä rikkomaan, hän jatkaa.

Esimerkiksi Maukka-kissa viihtyy sängyssä. Se vapaus on sille suotu, kun taas edellinen kodinvaihtaja ei halunnut tulla sänkyyn koskaan.

”Kun sopeutuu siihen, mikä eläimen oma maailma on ollut, pääsee helpommalla.”

Rutiineja kannattaa luoda myös itse. Niiden tärkeys näkyy erityisesti Maukan lääkityksessä.

Lääke annetaan aina samaan aikaan ja samassa paikassa (sängyllä), samassa asennossa (kissa poispäin) ja samaan suupieleen (vasempaan).

Tekemisestä tulee automaatio kummallekin osapuolelle. Pariskunta on kuvannut videonkin siitä, kuinka helposti Maukka ottaa lääkkeensä. ”Kynttä ja hammasta voi tulla, jos käy yllättäen äkkiä kissaan kiinni.”

Iän myötä turvallisuuden tunteen kokemuksessa korostuu säännönmukaisuus, Laitinen sanoo. ”Kissan olo on turvallinen, jos se kokee, että on tietyt tavat miten toimitaan.”