Tragedia Korkeasaaressa: Tiikerinpentu jouduttiin lopettamaan, emo kutsuu yhä kadonnutta pentuaan

Amurintiikerinaaras Sibiri muutti Korkeasaareen Ruotsista vuonna 2014. Viime vuonna Sibiri sai kolme pentua, jotka saivat nimekseen Ohana, Odeya ja Oboi. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaari Zo

Korkeasaaren eläintarhan puolivuotias amurintiikerinpentu Oboi jouduttiin lopettamaan sunnuntaina vakavan sairastumisen vuoksi.

Kiinteään ravintoon siirtyminen koitui puolivuotiaan tiikerinpojan kohtaloksi harvinaisella tavalla.

Terävä luunsiru puhkaisi tiikerinpennun ohutsuolen. Siitä alkoi tulehdus, joka levisi laajalle vatsaonteloon.

”Viime keskiviikkona tiikerinpennussa alettiin nähdä oireita. Tiikerillä oli kuumetta ja tulehdusarvot korkealla. Tiedettiin, että joku infektio sillä on”, eläintarhan lääkäri Sanna Sainmaa kertoo.

Tiikerinpentu sai antibiootteja, mutta ne eivät kohentaneet merkittävästi sen vointia, joka muuttui päivä päivältä huonommaksi.

”Sunnuntaina tiikeri vietiin yliopistolliseen eläinsairaalaan CT-kuvaukseen, missä koko kissa kuvattiin nenästä hännänpäähän”.

Kuvaus paljasti, mikä tiikerinpentua vaivasi.

”Ravintoeläimen kylkiluusta peräisin oleva terävä luunkappale oli puhkaissut ohutsuolen. Vatsakalvontulehdus oli levinnyt niin laajalle, että eläimen leikkaaminen ei ollut mahdollista. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi sen lopettaminen”.

Tiikerinpentu oli alkanut maistella kiinteää ravintoa kaksikuukautisena ja liha oli ollut sen pääasiallinen ravinto kolmen kuukauden iästä lähtien.

Korkeasaaren tiikerit saavat ravinnokseen liikenneonnettomuudessa kuolleita pieniä sorkkaeläimiä, kuten kauriita ja valkohäntäpeuroja.

Oboin siirtyminen kiinteän ravinnon syöjäksi oli hyvässä vauhdissa. Naarastiikeri oli saanut elokuussa kolme pentua, joista kaksi naarasta ja yksi uros.

”Emo kaipaa pentua ja esittää kutsuääniä sille. Emo on vielä vähän imettänyt pentujaan”.

Sainmaan mukaan on äärimmäisen harvinaista, että eläimelle tyypillisestä ravinnosta peräisin oleva luu aiheuttaa sen ruuansulatuskanavaan parantumattoman vaurion.

”Tässä on mukana huonoa tuuria”.

Tiikerinpennun menetys on eläintarhalle harmillinen monella tapaa. Pennulla oli ensisijaisesti merkitystä lajin geneettisen monimuotoisuuden säilyttäjänä. Tiikeripentue kiinnosti myös ihmisiä ja oli tärkeä hoitajilleen.

Nyt Korkeasaaressa on jäljellä neljä amurintiikeriä, kaksi pentua ja kaksi aikuista.

Tiikerin lisääntyminen eläintarhaolosuhteissa ei itsessään ole harvinaista, vaan sitä tapahtuu kohtalaisen yleisesti.

Uhanalaiset amurintiikerit ovat mukana eläintarhojen suojeluohjelmassa. Korkeasaaressa niitä on ollut jo 1960-luvulta lähtien.

Nykyisistä tiikereistä Korkeasaaressa on asunut pisimpään urostiikeri Tamur, joka muutti eläintarhaan kesällä 2014 Leipzigin eläintarhasta. Samana syksynä Korkeasaareen muutti myös naaras Sibiri Ruotsista Nordens Arkin eläintarhasta.

Tiikerit ovat saaneet yhdessä kaksi pentuetta: kolme naarasta vuonna 2016 ja kaksi naarasta sekä yhden uroksen elokuussa 2022.

Aiemmasta pentueesta yksi muutti kasvettuaan Puolaan Zamoscin eläintarhaan ja kaksi Italiaan Parco Faunistico Le Cornelleen.

Viime kesän lopulla syntyneet pennut saivat nimet Ohana, Odeya ja Oboi. Myös niille on tarkoitus etsiä aikuisina uudet kodit eurooppalaisista eläintarhoista.

Urostiikeri Tamur muutti Korkeasaareen Leipzigin eläintarhasta kesällä 2014. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaari Zo

Amurintiikeri on maailman suurin kissapeto. Aikuinen amurintiikeriuros voi painaa lähes 300 kiloa. Niitä elää luonnossa enää vain noin 500. Erittäin uhanalainen laji elelee Itä-Siperian metsissä, Amur-joen alueella ja on maailman pohjoisin tiikerin alalaji.

Myös kaikki muut vielä olemassa olevat tiikerin alalajit ovat uhanalaisia. Tiikereitä on luonnossa yhteensä noin 3 000–4 000 yksilöä. Kanta on kuitenkin laskenut ja laskee yhä. Suurimpia syitä laskuun ovat elinalueiden hakkuut, maatalouden levittäytyminen, saaliseläinten vähentyminen, petovaino sekä metsästys komean turkin vuoksi ja kansanlääkinnän tarpeisiin.