Kylä menetti koulun, mutta joulua ei heiltä voi viedä – kaunis perinne vie joulun taikaan

Kaaponpesä-laavu on Rikantilan kylän ylpeys, jossa järjestetään monia tapahtumia. Laavun ohi kulkee kyläläisten ylläpitämä Hyypänvuoren luontopolku.  Kuva: Suvi Elo

Lapinjoen törmälle kohonnut Rikantilan kylän ympäristö huokuu historiaa. Esihistoriallisia hautoja on rakennettu vuosituhansia sitten monille kylää reunustaville kukkuloille.

Varmasti juuri siksi myös useimmat metsien ympäröimän kylän tapahtumista ovat ammentaneet inspiraationsa vanhoista perinteistä ja muinaissuomalaisista tavoista. Monet tapahtumista järjestetään metsän reunassa, kalliotöyrään päällä kohoavan komean Kaaponpesä-laavun tunnelmassa.

Tällaisia ovat esimerkiksi syyskuussa, Mikon päivän aattona järjestettävä perinteinen paimenpoikain tulijuhla ja marraskuussa järjestettävä Kaisankahjaiset, joiden tavoite on saattaa paikallinen väki yhteen ja tutustumaan toisiinsa syvemmin.

”Paimenpoikain tulijuhla on vain oman kylän miehille ja Kaisankahjaiset kylän naisille tarkoitettuja tapahtumia, mutta monet muut tapahtumista, kuten joulun Valopolku ja syksyinen Tulen ja veden juhla ovat avoimia ihan kaikille”; kertoo Rikantilan koulun kyläyhdistyksen aktiivinen puurtaja Tiia Capri.

”Mieheni Nicholas on kotoisin Yhdysvalloista ja hän on kuvaillut Paimenpoikain tulijuhlan tunnelmaa, kuin olisi päässyt osalliseksi ikiaikaista kyläpäälliköiden kokoontumista. Vanhemmille kyläläisille nuotiotulilla istuminen ja menneiden muistelu on ehkä tutumpaa.”

Tänä vuonna lakkautettu kyläkoulu ehti toimia 113 vuoden ajan. Kuva: Suvi Elo

Nimensä mukaisesti kyläyhdistyksen toiminnan sydän on vuodesta 1911 kylässä toiminut Rikantilan koulu. Tänä syksynä kylä koki kovan kolauksen, kun 113 vuotta katkeamattomasti toimineen koulun toiminta lakkautettiin.

Koulun muistoksi kaunis punainen rakennus valaistiin Paimenpoikain tulijuhlaan ja tapahtuman lopuksi kaikki reilut 50 osallistujaa jättivät muistokynttilän kyläläisiä yli sata vuotta palvelleen koulun edustalle.

”Yhdistyksemme on ollut Rikantilan koulun kyläyhdistys, joten ehkä myös yhdistyksen nimeä pitää pohtia uudelleen, nyt kun koulun toiminta loppuu”,Tiia Capri toteaa harmistuneena.

Tapahtumat ovat mahdollisia innokkaan talkooporukan ansiosta. Helena Heinonen (vas.), Maija Esko, Maria Vaahensalo, Tiia Capri, Pirkko Savila, Hugo Savila, Hanna Laakeristo ja Tanja Grönqvist ovat monien muiden ohella järjestämässä muun muassa joulun Valopolkua. Kuva: Suvi Elo

”Koulun lakkauttaminen tuo epävarmuuden koko kyläyhdistyksen toiminnalle, sillä koulu on ollut kylän keskus ja käytännössä ainoa kokoontumispaikka. Varmuutta ei vielä ole, voidaanko rakennuksen elämää jatkaa yhteisenä kylätalona, mutta selkeä tahtotila ja yhteinen toive on, että rakennus olisi myös jatkossa toiminnan ja tapahtumien keskipisteenä.”

Kyläyhdistyksen toiminta on hyvin tapahtumapainotteista ja niitä järjestetään kaikkina vuodenaikoina. Aiemmin mainittujen lisäksi tällaisia ovat muun muassa tienvarsien siivouspäivä, pääsiäis- ja vapputapahtumat, vanhojen talojen muistelmaillat sekä joulunajan tapahtumat.

Pinja Capri ripustamassa koristeita kuusen oksille. Kuva: Suvi Elo

”Ihmiset osallistuvat tapahtumiin mielellään ja talkooporukka on aina innolla järjestämässä ohjelmaa, joten ei niistä luopuakaan haluta”, Capri toteaa.

”Toiminta pitää kylän elossa ja kun tapahtumista tulee perinteitä, muodostuu niiden järjestämiseen rutiini ja tekemisen meininki.”

Rikantilan väen uusimpana ideana on Pyhäinpäivän aikaan järjestettävä eräänlainen Halloweenin Valopolku, jouluisen Valopolun tapaan.

”Olisi hieno toteuttaa tällainen tapahtuma niin, että suomalaisten oman kulttuurin ja kansanperinteen olennot, kuten tontut, hiidet, haltijat ja näkit herätettäisiin henkiin ja ne liikkuisivat pimeässä metsässä”, Maija Esko visioi.

”Ei mitään Amerikan elokuvajuttuja, vaan naavaisia ja jäkäläisiä metsän mörököllejä.”

Pyhäinpäivän Valopolku on vasta ajatuksen tasolla, mutta idearikkaan talkooväen parissa alkaa kova kuhina, kun uusi ja raikas idea nostetaan esiin.

Rikantilan kylällä järjestetään joulukuussa yhteislaulutapahtumana joulumyyjäiset ja Kauneimmat joululaulut. Loppuvuoden päätapahtuma on kuitenkin suosittu Valopolku, jossa 1,6 kilometrin mittainen kävelyreitti valaistaan tunnelmallisilla jouluvaloilla ja koristeilla.

Valopolku järjestetään tänä jouluna jo viidennen kerran. Tapahtuman suosio on kasvanut tasaisesti ja viime vuonna polulla kulki lähes 300 vierailijaa.

Tanja Grönqvist ja Hugo Savila tutkivat pienen joulukylän yksityiskohtia. Kuva: Suvi Elo

Talkooväen periaate on, ettei suosion kasvaessakaan polun koristelua muuteta miltään osin pysyväksi eikä tapahtumaa venytetä pidemmälle ajanjaksolle, vaan ihmiset pääsevät joulumetsään vieraaksi yhtenä iltana ja kaikki maastoon tuodut koristeet kerätään pois heti tapahtuman jälkeen.

”Toisinaan meiltä kysellään, voisiko valopolun tulla kulkemaan vaikka seuraavana päivänä, mutta valitettavasti vastaus on kieltävä. Ajatus on polun ja hetken pitäminen ainutlaatuisena kokemuksena, joka on olemassa vain sen lyhyen hetken, jolloin olemme koristeinemme metsän vieraana”, Capri sanoo.

Hanna Laakeristo, Maija Esko, Tiia Capri ja Pirkko Savila pysähtyvät polun varrella kasvavan kuusen äärelle muistelemaan viisi vuotta sitten järjestetyn, ensimmäisen Valopolun jälkeisiä tunnelmia.

”Kun kaikki vieraat olivat lähteneet, päädyimme pitämään hiljaisen hetken valaistun joulukuusen äärellä, vain valoja tuijottaen ja hiljentyen. Hiljaisuuden päätteeksi Maija totesi haltioituneena – joulu on sittenkin totta!” Tiia Capri muistelee.

Joulun Valopolun tunnelmaa viime vuonna. Kuva: Elina Hietanen

”Tunne oli niin ihmeellinen, kun se joulun kuusi, joka tuodaan tupaan ja koristellaan, olikin oikeasti täällä metsän hiljaisuudessa”, Maija Esko huokaa.

”Hetki oli hyvin sadunomainen, ja sen saman tunteen joulun taiasta haluamme herättää kaikkien tapahtumassa kävijöiden sydämissä.”

Rikantilan perinteinen joulun Valopolku järjestetään lauantaina 14.12.2024 klo 18–20 (Rikantilantie 194, Eurajoki).