Suomi on poikkeuksellinen maa, jossa maakuntalauluja on esitetty aina: "Ne eivät ole joutuneet mustalle listalle vasemmisto- tai oikeistoradikalismin vuoksi"
Professori Laura Kolben mukaan maakuntalaulut eivät kehota vallankumoukseen tai tyrannin pään katkaisuun. Sen sijaan ne velvoittavat jatkamaan edellisten sukupolvien työtä kotiseudun hyväksi.
Maakuntalaulut sopivat hyvin laulettaviksi esimerkiksi koulun musiikkitunneille, urheilutapahtumiin ja kotiseututilaisuuksiin. Kuva: Jukka PasonenMaakuntalaulut ovat kokeneet viime vuosina yllättävän renessanssin. Lauluista on tehty pop-, jazz-, ja rapversioita, ja runoilijat ovat kehitelleet niihin uusia sanoituksia.
Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe tervehtii ilolla maakuntalaulujen modernisointi-yrityksiä. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhla elvytti osaltaan vanhaa kulttuuriperintöä.
Maakuntalaulujen juuria voi etsiä Ruotsista ja Saksasta. Ruotsissa maakuntalaulujen syntyyn liittyi sama akateeminen tausta ja isänmaallinen innostus kuin Suomessa.
”Suomi on kuitenkin siitä poikkeuksellinen maa, että maakuntalaulujen merkitys on säilynyt lähes muuttumattomana 100–150 vuotta. Ne eivät ole joutuneet mustalle listalle, on yhteiskunnassa ollut sitten vasemmisto- tai oikeistoradikalismia. Maakuntalaulut ovat säilyttäneet paikkansa suomalaisten sydämissä”, Kolbe sanoo.
Vaikka maakuntalauluja ei välttämättä esitetä televisiossa parhaaseen katseluaikaan, joku joukko kotiseutuihmisiä, yliopiston osakuntalaisia, eläkeläisiä tai sotaveteraaneja on aina laulanut niitä.
”Maakuntalauluja on luonteva laulaa siellä, missä on tarvetta ja halua osoittaa yhteisöllisyyttä. Zachris Topeliuksen Maamme-kirja on yhä erittäin ajankohtainen. Topelius piirtää meille alueiden ja heimojen piirteet, jotka ovat edelleen tunnistettavia.”
Vuonna 1848 ensiesityksensä saanut ja ylioppilaiden tilaama Maamme-laulu loi perustan, jolle maakuntalaulut myöhemmin kehittyivät. Isänmaallinen lauluperinne muotoutui pitkälti Aleksanterin yliopistossa Helsingissä.
Kolben mukaan maakuntalaulujen sanoitukset koostuvat kolmesta keskeisestä teemasta: suhteesta suomalaiseen maisemaan ja luontoon, historiasta sekä työstä ja toimeliaisuudesta. Heimo ja isämaa nousevat kurjuudesta kukoistukseen.
” Matti Klinge on kiteyttänyt hienosti, että ’Maamme-laulu ja maakuntalaulut eivät edusta revoluutiota vaan evoluutiota’. Laulut eivät kehota vallankumoukseen tai tyrannin pään katkaisuun. Ne velvoittavat jatkamaan edellisten sukupolvien työtä kotiseudun hyväksi.”
Savolaisen laulu on ensimmäinen maakuntalaulu. Se esitettiin ensimmäisen kerran Savo-karjalaisen osakunnan jäähyväisillassa ravintola Kaisaniemessä Helsingissä 1852.
”Savolaisen lauluun liittyy myös poliittista protestimielialaa, koska laulu tilattiin sen jälkeen, kun Keisari Nikolai määräsi osakunnat lakkautettaviksi.”
Maakuntalaulujen tekijöiksi valjastettiin aikakauden nimekkäimmät sanoittajat ja säveltäjät, kuten Jean Sibelius, Oskar Merikanto, Ilmari Kianto ja Zacharias Topelius, mikä kuvastaa niiden merkitystä.
Suurin osa maakuntalauluista on tehty 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuoliskolla. Poikkeuksena on vuonna 1999 ensiesityksensä saanut Päijät-Hämeen maakuntalaulu, Vihreiden harjujen maa.
”Vietän kesäni Päijät-Hämeessä ja kyllä Hämäläisten laulu on siellä numero ykkönen, vaikka Vihreiden harjujen maata yritetään lauleskella.”
Suomi muuttaa etelään, miten käy maakuntalaulujen kotiseuturakkaudelle? Kolben mukaan helsinkiläisyys eroaa maakuntien Suomesta, koska stadilaisuus on ollut erityinen heimoidentiteetti jo sata vuotta.
Aika harvat helsinkiläiset osaavat esimerkiksi Uusmaalaisten laulua. He saattavat tietää, että se on Sibeliuksen tajuttoman vaikea sävelmä.
”Kun stadilaisuuden korkeaa pintaa vähän raaputetaan, löytyy kesämökkipaikkakuntaa, juuria ja sukutarinoita, jotka vievät meidät eri puolille Suomea. Silloin päästään maakuntalaulujen tunnemaailmoihin.”
Laura Kolbe kiersi viime vuonna Asikkalan kuoron kanssa pitkin ja poikin Itä-Hämettä. Kuoro lauloi maakuntalaulut, ja professori kertoi niiden taustoista. Salit pursuivat väkeä.
Suosikikseen maakuntalauluista Kolbe nostaa Nälkämaan laulun.
”Jykevän Kainuun marssin poljento laittaa ihokarvat pystyyn. Nälkämaan laulu on myös tunnetuin maakuntalaulu, koska sillä on muita enemmän populaarikulttuurista ulottuvuutta. Laulua on käytetty esimerkiksi poliittisissa yhteyksissä ja Mikko Niskasen Kahdeksan surmanluotia -elokuvassa.”
Lue myös:
MT selvitti: Ovatko maakuntalaulut muinaisjäänne, vai lauletaanko niitä vielä kouluissakin?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
