Koskenniskan kesäteatterilla on vaiheikas historia – kuuluisat ohjaajat yöpyivät talkoolaisten kodeissa, kun bussit eivät illalla kulkeneet Helsinkiin

Tältä kesältä katsomon katokset on jo purettu, sillä esityskausi loppui heinäkuun alussa. Anni Toivonen (oik.) ja Eija Kainulainen ovat ylpeitä tämän kesän esityksestä Ja jumala loin naisen. Se keräsi yli 1 500 katsojaa. Kuva: Carolina Husu

Anni Toivonen:

"Olin jo 50-luvulla Pornaisten Pohjoisen Nuorisoseuran näytelmissä mukana, mutta 1961 alkoivat varsinaiset ulkoilmanäytökset. Silloin nuorisoseura täytti 50 vuotta ja meidän piti tehdä jotain uutta. Keinumorsian oli ensimmäinen näytelmämme ja Lakeuksien lukko seuraava.

Esitykset saavuttivat niin suuren suosion, että päätimme jatkaa, vaikka meillä ei ollut vakituista paikkaa, vaan muutimme pihalta toiselle.

Jossain vaiheessa keksimme, että seurantalo Kivistön takana joentöyräällä oli jyrkkä rinne ja siihen sai amfiteatterin. Viritimme rinteeseen köysiä, että ihmiset saivat kiskottua itsensä ylös ja järjestysmiehet olivat valmiina auttamaan. Näyttelijöille varattu tasainen maa oli aika kapea, joten siinä sai olla tarkkana, ettei pudonnut jokeen. Sieltä piti lopulta lähteä pois, kun naapuri valitti, ettei voinut saunoa rauhassa.

Vuonna 1977 kun sahatoiminta loppui Halkiankosken partaalla, pääsimme tähän hurjan hyvälle paikalle maantien viereen. Talkoolaiset rakensivat pyörivät ja liikkuvat lavasteet. Kun saa kylän miehet innostumaan, he tekevät vaikka mitä.

60-luvulla teatterikoululaiset saivat ensimmäisen kurssin jälkeen ohjata harrastajia. Meillä oli Ossi Räikkä, Jouko Turkka ja Jyrki Nousiainen. He olivat vaatimattomia poikia. Kun täältä ei mennyt illalla enää linja-autoja, he majoittuivat meidän kodeissamme.

Olen ollut näyttelijä, kuiskaaja, ohjaaja ja vaikka mitä muuta. Tällaiset suulaat ihmiset pääsivät ohjaamaan."

Eija Kainulainen:

"Teatteri on täysin nuorisoseuran ylläpitämä. Jos laskee liikenteenohjaajat ja buffetinmyyjät, niin vapaaehtoisia on noin 80. Vain ohjaajalle maksetaan palkkaa.

Vapaaehtoiset ovat aktivoituneet viime vuosina etenkin, kun katsojia on ollut välillä jopa yli 2 000 kesässä. Se palkitsee.

Täällä on nyt kolmannet penkit ja katsomoa on pari kertaa suurennettu. Pari vuotta sitten penkkejä korotettiin, koska vanhat penkit olivat vajonneet liian matalalle.

Syyskuun alussa teatterissa on kotimaisen elokuvan yönäytös. Perinne alkoi 2011, kun seura täytti sata vuotta ja täytyi keksiä taas jotain uutta.

Näytelmän valitseminen on todella vaikeaa, koska joissain teksteissä on liian paljon miesrooleja ja näytelmän pitäisi olla jollain tavalla tunnettu. Näytelmän pitää olla hauska, mutta ei liian hauska, koska ihmiset eivät jaksa katsoa eivätkä näyttelijät näytellä, jos on pelkkää hömpänpömppää.

Minä olen ollut kesäteatterissa jo pienenä tyttönä mukana. Nyt olen Pornaisten Pohjoisen Nuorisoseuran sihteeri ja omat lapseni ovat mukana teatterissa."