Oletko miettinyt, mistä kärpäset ilmestyvät mökille heti, kun aloitat lämmittämisen? Syynä on erehdys, joka usein koituu sen kohtaloksi

Ullakkokärpänen (Pollenia rudis) ruokailee kukassa.  Kuva: Jere Kahanpää

Moni talvitauon jälkeen mökkiä lämmittänyt on saattanut ihmetellä, mistä ihmeestä paikalle pölähtää heti kärpäsiä, vaikka ulkona on yhä luntakin.

Kaksisiipistutkija Jere Kahanpää Helsingin Luonnontieteellisestä keskusmuseosta kertoo yksinkertaisen selityksen: osa kärpäsistä talvehtii aikuisina.

Pörisijät horrostavat ikkunankarmien, tuuletusrakojen tai hirsien välissä ja lämpö herättää ne etsimään ruokaa. Kahanpään mukaan asialla on usein ullakkokärpänen. Ulkona ne talvehtivat puiden halkeamissa.

Kahanpään mukaan kärpänen ei suinkaan pyri sisälle. Toisin kuin usein luullaan, sieltä ei löydy sopivaa syötävää luonnossa kukilla ruokailevalle hyönteiselle. Sisätiloissa on usein myös liian kuivaa.

Jos kärpänen tajuaa heränneensä keskellä talvea, se voi hakeutua uudestaan talvehtimaan. Muuten se kuolee noin kuukaudessa-kahdessa, vaikka ravintoakin olisi tarjolla. Ylivuotisia kärpäsiä ei siis ole olemassa.

Ullakkokärpänen munii multaviin maihin, joissa sen toukat syövät kastematoja ja muita lieroja. Pihoista löytyy juuri sopivia paikkoja.

Aikuiset kärpäset lämmittelevät mieluusti talojen seinillä. Lähempää katsottuna ne usein hinkkaavat eturaajojaan yhteen. Kahanpään mukaan kärpäset voivat käyttää vuorokaudesta useita tunteja itsensä pesemiseen.

Ruoanhankinta, saalistajien välttely ja lentäminen onnistuvat heikosti rähmäisillä silmillä ja tomuisilla siivillä.

Muita sisätiloissa pörrääviä kärpäsiä ovat huonekärpänen, banaanikärpänen ja harvinaisempi, kuviollinen appelsiinikärpänen.

Kahanpään mukaan lämmityskaudella sisäilma on usein niin kuivaa, etteivät kärpäset pysty lisääntymään.

Ullakkokärpänen lämmittelee puunrungolla.  Kuva: Jere Kahanpää

Metallinhohtoiset kärpäset puolestaan ovat raatokärpäsiä ja sukaskärpäsiä, jotka elävät lannassa. Niitä tapaakin usein ulkohuusseissa.

Kärpäsiä pidetään taudinlevittäjinä. Kahanpään mukaan ongelma on nykyisin häviävän pieni, koska Suomessa ei enää ole riukuja ja muita avovessoja. Kuivakäymälätkin ovat suljetumpia kuin perinteiset huussit.

”Sota-aikana on ollut ongelmia, kun kärpäset ovat levittäneet ripulitauteja. Vastaavia ongelmia on yhä kehitysmaissa.”

Osa maalinvalmistajista markkinoi tiettyjä värisävyjä kärpäsiä karkoittavina. Kahanpään mukaan tieteellistä näyttöä eri värien vaikutuksesta ei ole.

Tutkija veikkaa, että luonnonkukkien värit, kuten valkoinen, keltainen ja vaaleansininen voisivat kiehtoa pörriäisiä. Vastaavasti vihreä ja tummat sävyt eivät ehkä ole niin houkuttelevia. Tosin musta seinä voi houkutella alkukesän kärpästä lämmittelemään.

Kärpäsen näköaisti on erilainen kuin ihmisen. Ne eivät näe punaista valoa, mutta UV-valon kylläkin. Pelkän punaisen valon syttyessä kärpäset käyvät nukkumaan, mutta UV-valossa ne lähtevät liikenteeseen kukkia etsimään.

Kahanpään mielestä on ihmisen luonteesta kiinni, haluaako mökillään juosta kärpäslätkä kourassa, maksaa ötököistä tapporahaa lapsille ja liimailla kärpäspapereita ikkunankarmeihin.

On hyvä tiedostaa, että kukissa liikuskelevilla kärpäsillä on tärkeä tehtävä pölyttäjinä.

Tuholaistorjuntaa Uudenmaan alueella tekevä Inconse kertoo verkkosivullaan, että kärpästen ammattimaista torjuntaa voidaan tarvita toisinaan ravintoloissa, suurkeittiöissa ja elintarvikealan yrityksissä.

Niissä ei voida ottaa riskiä, että jätteiden ja raatojen parissa viihtyvät kärpäset levittäisivät salmonellaa tai koli- ja helikobakteereita.

Kärpästen torjumiseksi Inconse ohjeistaa tekemään suursiivouksen ja poistamaan kaiken orgaanisen jätteen, joka toimii kasvualustana kärpästen toukille.

Lisäksi voidaan käyttää valoansoja, jotka pyydystävät lentäviä hyönteisiä. Äärimmäisessä hädässä ammattilaiset voivat sumuttaa tiloihin torjunta-aineita.

Viemärikaivojen putsaus on myös suotavaa kesäisin viikoittain ja muulloin noin kerran kuussa.