”Sen jälkeen tuli kyynel silmään: Olo on keventynyt, kun olen saanut vihdoin puhuttua evakkoajoista” – Lotta ja pappa löysivät lauluharrastuksensa avulla sanat myös vaikeisiin aiheisiin

Lotta-Sofia Saahko on koonnut Papan kanssa kahvilla -kirjaan isoisänsä evakkotaipaleensa Impilahdelta Kuusjärven kautta Valkeakoskelle. "Luin viime viikolla loppuun Lotan kirjoittaman äänikirjan ja sen jälkeen tuli kyynel silmään", Jorma Saahko kertoo. Kuva: Jarno Mela

Jorma Saahko, 85, nousee sängystä ylös Valkeakoskella viideltä aamulla. Puoli kahdeksan paikkeilla hän herättää yläkerrassa asuvan pojantyttärensä Lotta-Sofia Saahkon, 28, laulamalla rappusissa.

"Sitten Lotan hihitys rupeaa kuulumaan yläkerrasta. Naisilla on tietenkin niitä aamuvalmisteluja ja minä olen sillä välin jo keittänyt kahvit ja aamupuuron", Jorma Saahko kertoo.

Saahkot tunnetaan sosiaalisessa mediassa nimellä Lotta ja pappa. Koronavuoden ajan parivaljakko on ilahduttanut suomalaisia laulamalla vanhoja sävelmiä ja juttelemalla papan eli Jorma Saahkon lapsuudesta Karjalan evakkona.

Suosiota kuvastaa se, että Lotalla ja papalla on eri somekanavissa yli 150 000 seuraajaa. Jenni Haukion pyynnöstä kaksikko sai myös kunnian esiintyä Ylen ja MTV3:n itsenäisyyspäivän etäjuhlissa 2020.

Saahkot aloittivat projektin toukokuussa 2020. Silloin teatterialaa Lontoossa opiskellut Lotta tuli koronapandemiaa pakoon isoisänsä luokse.

Yhtenä päivänä Pappa hyräili Veikko Lavin koskettavaa Evakon laulua ja mainitsi, että laulun tarina voisi olla suoraan hänen lapsuudestaan. Lotta ei ollut tiennyt papan juurista, koska karjalaisuuteen, sotaan ja evakkotaipaleeseen liittyi vaikenemisen kulttuuri.

Vähitellen Jorma Saahko alkoi avautua vaikeista asioista. Lotta-Sofia Saahko on koonnut Papan kanssa kahvilla -kirjaan (Tammi 2020) Jorman evakkotaipaleensa Impilahdelta Kuusjärven kautta Valkeakoskelle.

"Luin viime viikolla loppuun Lotan kirjoittaman äänikirjan ja sen jälkeen tuli kyynel silmään. Olo on keventynyt, kun olen saanut vihdoin puhuttua evakkoajoista", Jorma Saahko sanoo ääni murtuen.

Lottakin löysi identiteettinsä koronavuoden aikana. "Olen kokenut olevani epäsuomalaisen avoin ja puhelias. Nyt olen vasta ymmärtänyt, että luonteenpiirteeni ovat karjalaisuutta. Aikaisemmin yritin olla väkisin asiallisempi ja aikuismaisempi."

Parivaljakon suosiota kuvastaa se, että Lotalla ja papalla on eri somekanavissa yli 150 000 seuraajaa. Jenni Haukion pyynnöstä he saivat myös kunnian esiintyä Ylen ja MTV3:n itsenäisyyspäivän etäjuhlissa 2020. Kuva: Jarno Mela

Jorma Saahko oli neljävuotias polvihousupoika, kun hän lähti evakkotaipaleelle marraskuussa 1939. Viisihenkinen perhe asui silloin Impilahden Pitkärannassa Laatokanjärven rannalla.

Karjalaiset sullottiin junan härkävaunuun, joka oli täynnä ihmisiä ja eläimiä. Perillä Saahkot sijoitettiin asumaan Liperiin, isossa tuvassa nukkui neljä perhettä ja talon isäntäväki.

"Talon emäntä ei olisi mielellään ottanut meitä vastaan, mutta pakko oli, kun määräys tuli korkeammalta taholta", Jorma Saahko muistelee.

Sieltä matka jatkui Varislahden koululle, erään isännän mökkiin ja Kuusjärvelle eli nykyiseen Outokumpuun. Omaan kotiin perhe pääsi vasta kymmenen vuoden kuluttua evakkotaipaleen alusta.

Uudessa kotipaikassa Suomessa vanhemmat joutuivat luopumaan venäläisperäisistä nimistään, ortodoksisesta uskonnostaan ja osin myös puheenparrestaan kiusaamisen vuoksi. Sukunimi Suahko vaihtui Saahkoksi, papan isää Feodoria alettiin kutsua Heikiksi ja äidin Anastasian nimi muuttui Nastiksi.

Myös perheen lapset kokivat ryssittelyä koulussa. Opettaja esimerkiksi syytti karjalaisia lapsia varastamisesta, kun voileivät katosivat. Erityisesti keskimmäinen Aimo-veli joutui opettajan silmätikuksi.

"Aimo kärsi kohtelusta ja hänestä tuli myöhemmin alkoholisti. Pappa piti veljestään huolen koko loppuelämän. Hän pyysi aina Aimoa auttelemaan Valkeakoskella rakennushommissa", Lotta-Sofia Saahko liikuttuu.

Pappa ei ole ikinä alkoholia maistanut. Taustalla on lapsuuden kokemukset, Sodasta palanneella isällä oli hermot kireällä ja viinaa saatuaan hän ajoi perheen pakosalle naapuriin.

"Suoraan sanottuna isä oli silloin kuin takapuoleen ammuttu karhu. Hän jopa uhkasi meitä veitsellä", Jorma Saahko kertoo.

Yhtenä päivänä Jorma Saahko hyräili Veikko Lavin Evakon laulua ja mainitsi, että laulun tarina voisi olla suoraan hänen lapsuudestaan. Lotta ei ollut tiennyt papan juurista, koska karjalaisuuteen, sotaan ja evakkotaipaleeseen liittyi vaikenemisen kulttuuri. Kuva: Jarno Mela

Millä keinoilla Jorma Saahko sitten selvisi lapsuuden rankoista kokemuksista? Vastaus on hyvin suomalainen, työnteolla. Koulun jälkeen mentiin heinäpellolle ja siellä saatiin särvintä syötäväksi, mitä hän muistelee ilolla.

Pappa otti jo nuorena vastuun perheensä elatuksesta. Hän ajoi päivät kuorma-autoa ja iltaisin auto piti kunnostaa seuraavaksi aamuksi.

Saahkoilla ei ollut autotallia, joten Nasti-äiti laittoi pihalle maton alustaksi. Jorma makasi kuorma-auton alla, äiti näytti pojalle valoa ja toi vielä matkaradion pihalle ratoksi.

Perheyhteisö on ollut Saahkoille aina tärkeä. Haastattelun aikana Jorma haluaa esitellä keittiön seinällä olevaa vanhempiensa kihlajaiskuvaa.

Lotan mukaan pappa on ihminen, joka näkee kaikissa asioissa positiiviset puolet. "Ilo pintaan vaik syän märkänis”, kuten Karjalan evakot sanovat.

Musiikki on tuonut myös paljon lohtua elämään. Jorma Saahko on kiitollinen videokanavan seuraajille, jotka ovat lähettäneet Valkeakoskelle nuoruuden suosikkien, kuten Henry Theelin ja Olavi Virran cd-levyjä.

Vajaan 60 vuoden ikäero ei ole mikään este yhteiselle tekemiselle. Lotta ja pappa ovat esimerkiksi katsoneet joka ilta yhdessä Vihervaaran Annasta kertovaa tv-sarjaa. Pappa on myös ostanut älypuhelimen. Kuva: Jarno Mela

Papan kanssa kahvilla -tietokirjaa on myyty jo yli 13 000 kappaletta. Parhaillaan Lotta-Sofia Saahko kokoaa toista kirjaansa evakkonaisten kohtaloista, ja se ilmestyy lokakuun lopussa. "Nyt on viimeinen hetki kysyä näistä asioista, koska sota-ajan evakkolapset ovat jo vähintään papan ikäisiä."

Kirjaprojektin loppukirin vuoksi Lotan ja papan koronalaulut kuvataan usein yhtenä päivänä viikossa, yleensä lauantaina tai sunnuntaina. Saahkot laulavat silloin seitsemän laulua putkeen ja paitaa vain vaihdetaan välillä.

Videokanavan ylläpito on täysipäivästä työtä. Ilman sponsoriyhteistyötä projekti ei olisi jatkunut näin pitkään, Lotta muistuttaa. Viimeisin aluevaltaus on Tiktok-sovellus, jossa lapset ovat innostuneet seuraamaan kaksikkoa.

Lotta-Sofia Saahkolla olisi vielä vuosi teatteriopintoja jäljellä Lontoossa, mutta tällä hetkellä hän ei voi kuvitella jättävänsä pappaa. Parivaljakon viihteellä on Suomessa kova kysyntä ja pappa aikoo elää satavuotiaaksi.

Vajaan 60 vuoden ikäero ei ole mikään este yhteiselle tekemiselle. Lotta ja pappa ovat esimerkiksi katsoneet joka ilta yhdessä Vihervaaran Annasta kertovaa tv-sarjaa. Pappa on myös ostanut älypuhelimen.

"Pappa lukee minulle puhelimesta somekanavamme parhaat kommentit joka aamu. Sukupolvien välillä ei tarvitse olla kuilua", Lotta-Sofia Saahko sanoo.

"Tämä kulunut vuosi Lotan kanssa on ollut niin hienoa aikaa. Minusta on tullut projektin aikana suorastaan suupaltti", Jorma Saahko naurahtaa.

Lue lisää: Video: Lotta ja pappa laulavat Minä rakastan sua – parivaljakon somesuosio on jatkunut jo yli vuoden

• Jorma Saahko (s. 1935) ja pojantytär Lotta-Sofia Saahko (s. 1992) perustivat YouTube-kanavan toukokuussa 2020. Lotta ja pappa laulavat vanhoja sävelmiä ja muistelevat papan nuoruuden aikoja. Saahkot puhuvat myös Lauantaikahvit-videoilla ajankohtaisista aiheista ja kuvaavat videoblogeja elämästään. Facebookissa 104 000 seuraajaa, useilla videoilla yli 500 000 katselukertaa.
• Lotta Sofia Saahkon kirjoittama isoisänsä Karjalan evakon elämäkerta Papan kanssa kahvilla (Tammi) oli vuoden 2020 myydyimpiä tietokirjoja. Toinen kirja Kahvia ja karjalanpiirakoita (Tammi) evakkonaisten kohtaloista ilmestyy lokakuussa. Jorma Saahko sai lokakuussa 2020 Vuoden isovanhempi -tunnustuksen vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:ltä.
• Säterillä ja Kemiralla työuransa tehnyt Jorma Saahko muutti 1965 Kuusjärveltä Valkeakoskelle, jossa asuu edelleen. Saahko on ollut leski vuodesta 2014. Lotta-Sofia Saahko asuu hänen omakotitalonsa yläkerrassa. Näyttelijä ja videobloggaaja Lotta-Sofia Saahko vietti lapsuutensa Saksassa ja Kiinassa, myöhemmin Puolassa ja Iso-Britanniassa. Opiskelee Lontoossa teatteritaiteen maisteriohjelmassa (University of Essex), filosofian maisteri Vaasan yliopistosta.