Akvaskeippaaja Ulla Huttunen on inspiroitunut Takashin tyylistä. Kuva: Rami Marjamäki
Näin yhden miehen keksinnöt mullistivat akvaarioharrastuksen: Luonnon sisätiloihin tuovassa akvaskeippauksessa tarvitaan hiilidioksidia ja luovuutta
Japanilainen Takashi Amano keksi rakentaa luonnollisia maisemia akvaarion sisälle. Akvaskeippaus on saavuttanut jalansijaa myös Suomessa.
Ulla Huttusen työ ”Under the Surface” oli tänä vuonna IAPLC:n kisoissa sijalla 603.Suomessakin suosiota saavuttanut akvaskeippaus (eng. aquascaping) eli akvaarioiden maisemointi on näyttävä harrastus.
Akvaskeippauksen on kehittänyt nykyiseen muotoonsa lajin kummisetä, japanilainen Takashi Amano (1954–2015).
Ennen Amanoakin akvaarioita kyllä maisemoitiin. Hallitseva oli niin sanottu hollantilainen tyyli (dutch style), joka on ollut käytössä 1930-luvulta saakka.
Tyylisuuntauksessa akvaarioista tehdään kuin vedenalaisia puutarhoja: trimmattuja ja hyvin hoidettuja.
Amanon lähestymistapa oli uusi. Hän halusi rakentaa luonnon akvaarion sisälle (nature aquarium). Akvaarioista kasvoi omia ekosysteemejään. Amano loi muun muassa kiviasetelmiin perustuvan iwagumi-tyylin.
Amanon töitä löydät esimerkiksi täältä.
Hän perusti maailman johtavan ja ensimmäisen akvaarion maisemointiin tarkoitetun brändin, ADA:n (Aqua Design Amano).
Amanon suuria keksintöjä oli tuoda paineistetusta pullosta hiilidioksidia diffuusion kautta akvaarioon.
Tavallisessa akvaariossa hiilidioksidin määrä ei ole kasvien tarpeisiin läheskään riittävä, akvaskeippaaja Ulla Huttunen kertoo. Hiilidioksidijärjestelmät kuuluvatkin harrastajien vakiovarusteisiin.
Nykyään on saatavilla jopa altaisiin tarkoitettuja Sodastream-adaptereita.
Japanilainen Amano pani alulle myös akvaskeippauksen kansainvälisen kilpailun, IAPLC:n.
Kilpailussa arvioidaan kuvan perusteella muun muassa kasvien ja kalojen kuntoa, yksityiskohtia, asettelua sekä syvyysvaikutelmaa.
Käytännöllisyydelläkin on merkityksensä: yksi arviointikriteeri on se, miten altaan huolto onnistuu. Huttunen on osallistunut kisaan kahdesti.
Euroopassa laji on suosittu muun muassa Italiassa, Espanjassa ja Puolassa.
Maailmanlaajuisesti lajin kärkimaita ovat Indonesia, Japani ja Etelä-Korea.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
