Hyttyset, hirvikärpäset, syyhypunkki ja päätäit voivat nyt aiheuttaa sitkeitä vaivoja

Metsässä liikkuessaan kannattaa suojautua huolellisesti paitsi hyttysiltä myös hirvikärpäsiltä. Kuva: Timo Filpus

Monille tuntematon pogostantauti tarttuu ihmisiin hyttysten välityksellä loppukesällä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoo, että viime vuonna Suomesta todettiin 566 vasta-ainetutkimuksin varmistettua pogostantautitapausta.

Aikaisemmin tautia esiintyi vain Itä-Suomessa, mutta viime vuonna tapauksia diagnosoitiin eniten Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Tapausten määrä vaihtelee vuosittain voimakkaasti. Viime vuotta kuvaillaan taudin epidemiavuodeksi. Tapauksia oli selkeästi enemmän kuin vuonna 2020, jolloin niitä oli 53.

Viime vuonna sairastuneiden keski-ikä oli 50 vuotta ja suurin osa tartunnoista oli naisilla. Tartunta tapahtuu helposti marjastuksen tai sienestyksen yhteydessä.

Taudin ikävin piirre ovat nivelkivut, jotka voivat jatkua jopa kuukausia tartunnasta. THL kertoo, että aikaa hyttysen pistosta ensimmäisiin oireisiin kuluu noin viikko.

Tauti alkaa yleensä ihottumalla, jolloin sairastuneen keholla esiintyy näppylämäistä, joskus vesikellomaista kutiavaa ihottumaa.

Sairastuneella voi olla kuumetta, ja samaan aikaan yksi tai muutama nivel kipeytyy. Ihottuma ja kuume häviävät yleensä muutamassa päivässä.

Tyypillisintä on nilkan kipeytyminen, mutta särkyä voi esiintyä myös polvessa, ranteessa tai sormien pikkunivelissä.

Taudin yleisyyteen vaikuttavat sekä hyttysten että kanalintujen kannanvaihtelut. Kanalinnut toimivat todennäköisesti taudinaiheuttajan eli Sindbis-viruksen säilymönä.

Kanalintujen tilanne on tämän kesän riistakolmiolaskentojen mukaan hyvä. Lämmin loppukesä on puolestaan vauhdittanut toisen hyttyssukupolven kehittymistä aikuisiksi.

Metsässä liikkuessaan kannattaa suojautua huolellisesti paitsi hyttysiltä myös hirvikärpäsiltä. Ihmistä purressaan hirvikärpänen voi aiheuttaa pahan allergisen reaktion, josta syntyneet patit kutisevat hyvin pitkään.

Puremakohta voi myös tulehtua, jos sinne joutuu pureman yhteydessä tai sitä myöhemmin raapiessa bakteereja.

Allerginen reaktio on yleinen erityisesti ahkerilla luonnossaliikkujilla, jotka ovat saaneet puremia aikaisempina vuosina.

Hirvikärpänen hakeutuu usein niskahiuksiin, joista sen saa parhaiten selviteltyä irti tiheällä kammalla. Hyönteisiltä voi suojautua vaalealla ja liukkaalla vaatetuksella. Erityisesti niska, pää ja hihansuut kannattaa pitää hyvin suojattuina.

Iho-oireita aiheuttavaan hyönteiseen voi törmätä myös kotona, koulussa tai päiväkodissa. Ihmisen loiset, syyhypunkit ja päätäit, voivat yllättää syksyisin kun kanssakäyminen kesän jälkeen lisääntyy.

Helsingin Sanomien haastatteleman ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Janne Räsänen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kuvaa, että syyhypunkkitartuntoja on tänä vuonna ollut Suomessa ennätysmäärä.

Räsänen epäilee, ettei tartuntoja tunnisteta vaan niitä voidaan hoitaa esimerkiksi atooppisena ihottumana. Esimerkiksi kortisonivoide voi vähentää kutinaa mutta ei poista syyhypunkkia, mikä voi aiheuttaa lisätartuntoja.

Syyhypunkki on vain noin 0,3–0,5 millimetrin mittainen. Lajin naaras kaivaa useimmiten ranteeseen, kämmeneen tai sormien väliin pienen onkalon, johon se munii munansa.

Ihminen reagoi tunkeutujaan yleensä pieninäppyläisellä ihottumalla ja koko kehon voimakkaalla kutinalla. Tartunnasta pääsee eroon oikeilla lääkkeillä, ulkoisesti levitettävällä rasvalla ja sitä tarvittaessa tehostavalla tablettihoidolla. Syyhyepäily kannattaa tarkistuttaa lääkärillä.

Päiväkodeissa ja kouluissa leviävät myös päätäit, joita tarttuu erityisesti pitkiin hiuksiin. Täitä kannattaa ennaltaehkäistä pitämällä pitkät hiukset kiinni.

Täiden puremat kutisevat erityisesti niskassa ja korvien alueella. Tartuntaa hoidetaan apteekista saatavin ainein, joiden teho kannattaa varmistaa ahkeralla täikamman käytöllä.