Pettyneet perussuomalaiset tulevat kristillisten teltalle, Essayah: "Emme kalasta toisten vesillä"
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ei halua kosiskella loikkareita pettyneiden puolueesta.
Kristillisdemokraateilla on tapana kalastaa ehdokkaitakin vain omasta laiturista.Sari Essayah tarttuu ripeästi lapioon ja alkaa kuopia kukkapenkkiä, kun saavumme, kieltämättä puolisen tuntia sovittua aikaisemmin, kristillisdemokraattien puheenjohtajan kotipihaan Lapinlahdella.
”Ainahan niitä matoja täältä on löytynyt. No ainakin rikkaruohot tulee samalla kitkettyä”, Essayah nauraa, kun etsintä ei tuota millään tulosta.
Lieroja ei löydy, joten Essayahin täytyy tyytyä pilkottuun grillimakkaraan koukussa. Pohdimme, että poikkeava syöttivalinta voi hyvinkin olla salainen ase, joka johdattaa onkikilpailun kärkisijalle.
Edellisen kerran Essayah arvelee onkineensa kotirannassa tyttöjensä Nooran ja Nean kanssa vuosia aikaisemmin.
Tätä nykyä vanhempi tyttäristä, keväällä ylioppilaslakkinsa saanut Noora istuu äitinsä kanssa Lapinlahden kunnanvaltuustossa.
Essayah kertoo Nooran hankkineen kannuksensa kunnallispolitiikkaan jo nuorena. Hän nimittäin seurasi äitinsä työtä Lapinlahden valtuustossa jo alle vuoden ikäisenä.
”Yhdessäkin tarkastuslautakunnan kokouksessa hän mönki siellä touhumatolla”, Essayah kertoo.
”Nyt, kun hän on itse tarkastuslautakuntaan menossa, niin sanoin, että voit kertoa, että sinulla on jo pitkälti kokemusta. Kokoushuoneesta on otettu selvää lattianrajaa myöten.”
Essayah, lapset ja aviomies Robert Knapp ovat paluumuuttajia maalle. Menestys vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa vei viideksi vuodeksi Brysseliin, eikä paluu lapsuuden kotikuntaan Pohjois-Savossa ollut itsestäänselvyys, sillä perhe ehti välillä asua myös Varsinais-Suomessa.
”Lasten kannalta tietysti pohdittiin sitä, kun he olivat lähteneet Paimiosta. Siinä kohtaa oli kuitenkin yläkouluun ja lukioon meno edessä, joten luokat olisivat vaihtuneet joka tapauksessa”, Essayah selittää.
Omassa lapsuudessaan 70-luvulla hän ehti nähdä Lapinlahden kylien autioitumisen, kun muuttoliike vei kuntakeskuksiin ja etelän kaupunkeihin.
”Kun niitä kyliä nyt katsoo, niin onhan niiden väestö varsin ikääntynyttä”, Essayah miettii.
Kesäaikaan Lapinlahti on kuitenkin täynnä elämää ja kansanopiston opintopiirit, talkootöin toteutetut näytelmät sekä liikuntaseurojen tapahtumat pursuavat osallistujia.
Monet entiset asukkaat luovat myös lapsuutensa kotitiloista kesänviettopaikkoja. Essayah toivoo kuitenkin, että maalla asuminen olisi mahdollista ympäri vuoden. Hän uskoo, että paluumuuttajia riittäisi, kunhan riittävät palvelut turvataan.
”Ihmiset, jotka tekevät valinnan asua maaseudulla eivät välttämättä oletakaan, että kaikki on kymmenen minuutin matkan päässä, mutta kyllä posti, terveydenhuolto, ja pankkipalvelut ovat tärkeitä – samoin tietysti sähköiset palvelut nopeiden internetyhteyksien avulla.”
Kristillisdemokraateilla on hyvä syy pitää huolta pienten savolaiskylien elinkelpoisuudesta. Perussuomalaisten hajaannus tarjoaa mainion tilaisuuden nostaa KD:n alle viiden prosentin jymähtänyttä kannatusta, kun arvokonservatiivit etsivät uutta kotia.
”Kyllähän siellä on tullut perussuomalaisia meidänkin teltallemme keskustelemaan. Kun kaikki kolme kansanedustajaa lähtivät Savo-Karjalan seudulta uuteen vaihtoehtoon, niin pettymys ja hämmennys ovat sanoja, joilla kuvailisin niitä ihmisiä, jotka tulivat juttelemaan”, Essayah kertoo.
Kahtia haljenneen puolueen ehdokkaita ei kristillisiin ole kosiskeltu, vaikka Essayah kertoo KD:n olevan avoin kaikille, jotka kokevat puolueen arvot ja ohjelman omikseen.
”Ehkä emme erityisesti ole koskaan olleet kalastelemassa toisten vesiltä. Ainoastaan omassa laiturissa”, hän nauraa ja osoittaa tummanruskeaan järveen, joka ei sekään tahdo millään suoda antimiaan.
Essayah uskoo, että perussuomalaisten aiempi nousupyrähdys rakennettiin ainakin osin horjuville perustuksille.
”Annetaan lupauksia, jotka voi toteuttaa vain, jos puolueella on yli sata kansanedustajaa, tai sitten ei ole niin nokon nuukaa, keitä sinne eduskuntaan otetaan. Näissä on riskinsä, jotka tässä tilanteessa näyttävät toteutuneen.”
Keskusta ja kokoomus vetosivat tunnetusti ihmisarvoa kunnioittavaan politiikkaan potkiessaan perussuomalaiset hallituksesta.
Lisäksi SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n johto on jo todennut hallitusyhteistyön Jussi Halla-ahon johtaman puolueen kanssa hankalaksi tai mahdottomaksi.
Essayah ei kuitenkaan suostu suoralta kädeltä sulkemaan pois tätä mahdollisuutta. Halla-aho tunnetaan loukkaavista kommenteista ja kansankiihotustuomiosta, mutta Essayahin mukaan henkilökysymyksiä suurempi paino on hallitusohjelmalla.
”Voi kuitenkin kysyä, voivatko Halla-ahon johtamat perussuomalaiset hyväksyä sellaisen hallitusohjelman, jonka kristillisdemokraatit hyväksyvät”, hän muotoilee.
Hallituskriisiin kesäkuussa johtaneet tapahtumat kuulostavat nekin vähemmän dramaattisilta kristillisdemokraattien näkökulmasta. Essayah uskoo, että tapahtuneesta jäi kuitenkin monelle sivusta seuranneelle paha suhmuroinnin maku suuhun.
”Varmasti asia on niin, että menettely oli valtiosääntöoikeuden mukaan mahdollinen, mutta miltä se sitten näyttää?”
Jos toteutuneen hallituspohjan ohella oli salaisia vaihtoehtoja uuden hallituksen muodostajiksi, ne eivät mediassa esitetystä spekulaatiosta huolimatta sisältäneet kristillisiä, Essayah painottaa.
”Luulen, että se vaihtoehto, jos sellaista pyöriteltiin, oli RKP ja lisäksi joitakin loikkareita muihin hallituspuolueisiin. Me emme siinä ruletissa olleet mukana.”
Seuraavan kerran kristillisdemokraatit voisivat mittauttaa kannatustaan tammikuun presidentinvaaleissa. Ehdokkaan asettamisesta päätetään kuitenkin vasta puoluekokouksessa elokuun lopulla.
Ongelmana on, miten KD:n ehdokas voisi erottautua Sauli Niinistön linjasta. Essayah ei löydä presidentin ensimmäisestä kaudesta moittimisen aihetta, ja on todellinen mahdollisuus, että kristillisdemokraatit asettuvat Niinistön taakse vuoden 2012 vaalien toisen kierroksen tavoin.
Puolue kuitenkin asettaa ehdokkaan, mikäli tahtotila löytyy. Essayah itse ei halua kommentoida halukkuuttaan pyrkiä uudestaan presidentiksi.
”En ole ottanut asiaan kantaa ihan sen takia, etten olisi sitten puheenjohtajana ohjailemassa keskustelua ja päätöksentekoa.”
Sanat, joita en kuitenkaan kristillisdemokraattien puheenjohtajalta kuule, ovat ”En ole käytettävissä”.
Maaseudun Tulevaisuuden Ongella-kesäsarjassa käydään heinä- ja elokuun ajan kalassa kiinnostavien suomalaisten kanssa. Haastateltavat narraavat kaloja tunnin ajan mato-ongella.
Lue myös:
Sademetsien tuntija vetää nyt kotimaista luonnontutkimusta - mato-onki silti "pikkaisen vieras"
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
