Ylioppilaskirjoitukset järjestetään tänä keväänä pahenevan koronavirusepidemian varjossa. 18-vuotias ruoveteläinen maatilan poika Otto Selkee aloittaa kirjoitukset tiistaina äidinkielen lukutaidon kokeella.
Äidinkielen lisäksi hän suorittaa keväällä lyhyen matematiikan, pitkän englannin ja maantiedon kokeet. Syksyllä Selkee kirjoitti jo biologian.
"Olisin iloinen, jos saisin kaikista aineista vähintään C:n eli kouluarvosanalla seiskan paperit. Omalla kohdallani matematiikka on vaatinut eniten lukemista, koska asiaa on yhdeksän kirjan verran", Otto Selkee sanoo.
Pirkanmaalla sijaitsevassa reilun 4 000 asukkaan maalaiskunnassa koronatilanne on ollut rauhallinen. Ruovedellä on todettu vuoden kestäneen pandemian aikana kymmenen tautitapausta.
Keväällä 2020 Ruoveden lukiossa oltiin etäopetuksessa, mutta syksyn ja alkuvuoden Selkee ja muut abiturientit opiskelivat koululla. Rajoitukset olivat toki lähiopetuksessa normaalitilannetta tiukemmat.
"Luokissa opiskeltiin maskit päässä ja opettajat muistuttivat jatkuvasti käsidesin käytöstä ja turvaväleistä. Varovaisuus oli hyvästä, vaikka Ruovesi ei ole millään muotoa aktiivinen koronakunta."
Osa lukiolaisista suhtautui vielä syksyllä nihkeästi maskien käyttöön, mutta Selkeen mukaan asenne muuttui lyhyessä ajassa ryhmäpaineen seurauksena. Maskittomuus alkoi hävettää.
Kevään ylioppilaskirjoitukset järjestetään Ruovedellä yhteiskoulun Laurinsalissa. Selkeellä on jo syksyltä kokemusta ylioppilaskokeen tekemisestä koronaoloissa. Kirjoituksiin osallistutaan vain terveenä, se on kaikille abeille selvää.
"Opettajat katsoivat heti ovella, että käsidesit ja maskit ovat mukana. Ruovedellä kirjoituksiin osallistuu noin 30–40 kokelasta. Syksyllä turvavälit olivat minusta riittävän isot liikuntasalissa."
Lukionsa päättävien abiturienttien perinteiset penkkariajelut peruttiin monessa kunnassa ympäri Suomen. Ruovedellä abit pääsivät rekan kyytiin – ainoina koko Pirkanmaalla virallisesti koulun tukemana.
"Abiristeily peruttiin, mutta penkkarit saatiin järjestettyä, koska tartuntoja oli kunnassa niin vähän. Koko luokka oli tästä tosi iloinen. Risteilemään voi mennä myöhemminkin saman porukan kanssa."
Otto Selkee on valmistautunut kevään ylioppilaskirjoituksiin abiturienttien reilun kuukauden mittaisella lukulomalla. Hän herää aamulla yleensä yhdeksältä. Päivä alkaa rauhalliseen tahtiin aamiaisella, ulkoilulla perheen koiran Nanan kanssa tai kuntopyörän polkemisella.
Lukulomalla opiskelun Selkee aloittaa puolenpäivän maissa ja luku-urakka päättyy kello 16–17 korvilla. Välillä on tietenkin syötävä lounasta.
"En istu nenä kiinni kirjassa viittä tuntia putkeen, vaan lueskelen rennosti sohvalla. Moni kokee paineita lukio-opiskelusta ja ylioppilaskirjoituksista, mutta koetan itse elää mahdollisimman stressivapaasti."
Selkee muistuttaa, että elämä ei kaadu ylioppilastodistuksen arvosanoihin.
Ylioppilaskirjoituksiin osallistuvia kokelaita suositellaan välttämään sosiaalisia kontakteja. Selkee on tavannut lukulomalla kavereita noudattaen koronasuosituksia ja käynyt valitsijayhdistyksen kokouksissa.
"Toki kylällä kaupassa käyminen on turvallista, kun käytävällä ei tule välttämättä yhtään ihmistä vastaan."
Hän toivoo, että voisi järjestää kesällä kohtuullisen kokoiset ylioppilasjuhlat lähipiirille.
"Julkaistaan ilmoitus paikallislehdessä, ei sitä tarvitse koko Suomeen hehkuttaa."
Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Otto Selkee menee suorittamaan varusmiespalveluksen Parolan panssariprikaatiin tammikuussa 2022. Yliopistoon hän hakee pääsykokeilla vasta armeijan jälkeen.
Abiturienttia kiinnostaisi jatko-opinnoissa kielilinjat Tampereen yliopistossa ja luonnontieteet Turun yliopistossa. Myös kotitilan jatkaminen Ruovedellä on mahdollista opiskelujen ja työuran aloittamisen jälkeen.
Isä Juha Selkee pitää viljatilaa Ruovedellä ja äiti Heidi Kuutti-Selkee toimii maaseutusihteerinä Keuruun yhteistoiminta-alueella.
"Voisin palata kotitilalle 10–20 vuoden päästä. Aion pitää ainakin sen vaihtoehtona. Viljatilassa on se hyvä puoli, että talvet ovat vapaampia."
Tampere kuulostaisi Otto Selkeestä luontevalta opiskelupaikalta, koska sieltä pääsee tunnissa käymään kotimaisemissa Ruovedellä.
"Moni ikätoveri haikailee kaupunkiin, mutta minä tykkään rauhallisesta ja hiljaisesta elämästä maalla. Kaupunkiympäristö vaikuttaa aika hektiseltä. Kai niihin ääniin tottuu, kun kaupungissa on elänyt muutaman vuoden."
Selkee aikoo muuttaa takaisin maalle myöhemmällä iällä. Hän haluaa kasvattaa mahdolliset lapset maaseudulla ja viettää siellä viimeiset elonpäivät.
Kirjoitusten jälkeen Otto Selkee ehtii keskittyä hyvin kesäkuussa pidettäviin kuntavaaleihin. Hän on Ruoveden nuorin kuntavaaliehdokas, ja mukana Ruotu eli Ruoveden Etu -nimisen valitsijayhdistyksen listalla.
Keskustan valtuustoryhmä hajosi helmikuussa Ruovedellä, kun viisi valtuutettua erosi ryhmästä. He perustivat Ruotu-kokoonpanon.
"Haluan laittaa korteni kekoon kotikuntani puolesta. Minua ei tarvinnut hirveästi suostutella ehdokkaaksi."
Selkee toivoo, että sote-uudistus saataisiin vihdoinkin aikaan. Uudistus helpottaisi Ruoveden kaltaisia pieniä maaseutukuntia, joissa sosiaali- ja terveyspalveluiden ylläpito hankaloituu asukasluvun pienentyessä.
Ruovesi pyrkii houkuttelemaan kuntaan erityisesti lapsiperheitä. Valttina on turvallinen kasvuympäristö, ja hyvät koulutuspalvelut uudesta päiväkodista lukioon.
Ruoveden lukio on pärjännyt viime vuosina hyvin Pirkanmaan arvosanavertailuissa, ja ratsastuslinja houkuttelee opiskelijoita pääkaupunkiseudulta ja Torniosta asti. Otto Selkee kehuu pienen maaseutulukion turvallista yhteishenkeä, kun kaikki opiskelijat ja oppilaat tuntevat toisensa.
Luku-urakan loppumista Selkee aikoo juhlistaa kavereiden ja tyttöystävän Satu-Maria Käkelän kanssa. Nuoripari on seurustellut kolme vuotta yläasteen lopusta lähtien. Myös Käkelä kirjoittaa keväällä ylioppilaaksi.
Opiskelut saattavat viedä kaksikon eri kaupunkeihin, mutta Otto Selkee uskoo, että suhteen saa toimimaan välimatkasta huolimatta.
"Kumpikaan meistä ei halua tulla toisen unelmien tielle. Jos kivasti käy, muutamme yhteen, kun olemme työelämässä."
