Kumpi on hurjempi, kotimainen kauhuperinne vai Halloween? – Suomessa pirut houkuttelivat turmion teille ja murhatut lapsivainajat itkivät kurjaa kohtaloaan

Suomalaisetkin viettävät Halloweenia, mutta millainen on kotimainen kauhutarinaperinne? Se selviää Sarka-museon teemakierroksella. Kuva: Jyrki Johannes Tervo

Suomalaisetkin viettävät Halloweenia, mutta millainen on kotimainen kauhutarinaperinne? Suomen maatalousmuseo Sarka tarjoaa suomalaisiin kauhu- ja kummitustarinoihin keskittyvän näyttelyopastuksen Sarka-sunnuntaina 31. lokakuuta. Kierrokselle voi osallistua paikanpäällä museolla tai virtuaalinäyttelyssä Digimuseossa.

Yhdysvalloista rantautunut Halloweenin vietto pohjautuu alun perin kelttiläiseen perinteeseen. Kelttien talviajan alkamisen juhlintaan liittyi uskomus, että vainajahenget olivat liikkeellä. Nimi on lyhenne englannin sanoista ”All Hallows' Eve” eli kaikkien pyhien aatto.

Suomessa entisaikaan kun sadonkorjuu oli saatu suoritettua ja päivät pimenivät kohti talvea, talon väki siirtyi ulkotöistä sisätiloihin tekemään puhdetöitä.

"Hämärässä tuvassa päreiden heikossa valaistuksessa kerrottiin erilaisia kummitus- ja kauhutarinoita. Tarinoissa vainajat nousivat ruumislaudoiltaan ja kulkivat kummittelemassa, pirut houkuttelivat pahaa aavistamattomia ihmisiä turmion teille ja murhatut lapsivainajat itkivät kätköpaikoillaan kurjaa kohtaloaan, Sarka-museon amanuenssi Riikka Soininen kertoo.

Soinisen suunnittelemalla ja opastamalla Etkös elävä pelkää? -teemakierroksella kerrotaan vanhoja kauhutarinoita ja tutustutaan entisajan uskomusmaailmaan Ennen koneita -näyttelyn kautta. Kierrosta ei suositella alle 12-vuotiaille muuten kuin aikuisen seurassa.

Näyttelyssä on päivän aikana teeman mukainen tunnelmavalaistus ja äänimaailma niillekin, jotka eivät tule opastukseen. Lisäksi kierrokselle pääsee ilta-aikaan myös kotisohvalta etäopastuksella Digimuseo-palvelussa. Museon ravintolassa on tarjolla kummitusteemainen lounasmenu.

Yhdysvalloista Suomeen rantautunut Halloweenin vietto pohjautuu alun perin kelttiläiseen perinteeseen. Kelttien talviajan alkamisen juhlintaan liittyi uskomus, että vainajahenget olivat liikkeellä. Nimi on lyhenne englannin sanoista ”All Hallows' Eve” eli kaikkien pyhien aatto.