Tämä mansikkakakun resepti jättää uunin kylmäksi
Nyt kun suomalaisten mansikoiden sesonki on huipussaan, kannattaa niitä tuhlata ruokiin ja leivonnaisiin. Pane parhaat yksilöt pakkaseen, tai tee muutama purkillinen ihanaa lettuhilloa iloksi talven tuiskuihin.Puutarhamansikkaa on viljelty vasta 1800-luvulta alkaen. Se syntyi, kun Euroopassa rinnakkain viljeltyjä pohjois- ja eteläamerikkalaisia villejä mansikkalajeja risteytettiin.
Mansikka on ruusukasvisuvun jäsen. Sen sukuun kuuluu jopa 21 lajia, monia risteymiä ja lajikkeita. Mansikka on sopeutuvainen, ja se kasvaa lauhkeassa ilmastossa eri puolilla maapalloa.
Tavallisesti mansikkaa kutsutaan marjaksi, vaikka kasvitieteellisesti se on epähedelmä. Mansikoiden varsinaisia hedelmiä ovat pähkylät eli pienet siemenet pohjusmarjan ulkopinnalla.
Sadassa grammassa mansikoita on C-vitamiinia 60–80 milligrammaa eli kahdessa desissä mansikoita on päivän C-vitamiiniannos – siis enemmän kuin appelsiinissa.
C-vitamiini säilyy pakastettunakin melko hyvin. Mansikan kuitupitoisuus on 2,4 prosenttia tuorepainosta eli kahdessa desissä mansikoita on yhtä paljon kuitua kuin palassa ruisleipää. Mansikka sisältää myös runsaasti fenoliyhdisteitä, jotka vahvistavat elimistön suojamekanismeja, toimivat antioksidantteina ja estävät haitallisten mikrobien kasvua. Sata grammaa eli noin kaksi desilitraa mansikoita sisältää vain 43 kilokaloria.
Tunnetuimpia meillä viljeltäviä lajikkeita ovat kookasmarjainen Jonsok ja Polka, Bounty ja Honeoye, Korona ja Senga Sengana. Aikaisia lajeja ovat Rumba, Sonata, Kent ja myöhäisiä Malwina, Salsa ja Florence.
Mansikkalajikkeet pyritään valitsemaan niin, että ne sopivat sekä tuorekäyttöön että säilöntään. Uusia mansikkalajikkeita tulee markkinoille koko ajan.
Kesän hellepäivinä mansikkakakku vie kielen mennessään. Uunin lämmössä huhkimisen sijaan voit valmistaa tämän suklaisen mansikkakakun ja nauttia vain auringon lämmöstä.
Mansikkakakku ilman uunia
noin 12 annosta
Pohja
200 g kaura-, digestive- tai Domino-keksejä
80 g voita sulatettuna
Täyte
6 liivatelehteä
½ dl vaaleaa mehua, esim. sitruunasta
1 prk (250 g) maitorahkaa
1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
50 g valkosuklaata rouheena
½ l mansikoita
2 dl kuohukermaa
Koristeeksi
mansikoita
valkosuklaata
(suklaakastiketta)
Murskaa keksit tasaisiksi muruiksi muovipussissa kaulimella tai monitoimikoneen kulhossa. Sekoittele voisula muruihin.
Levitä leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle, kiinnitä reunat ja repäise ylimääräinen paperi ulkoreunoilta pois. Painele muruseos vuoan pohjalle ja siirrä vuoka jääkaappiin.
Upota liivatteet kylmään veteen likoamaan noin viideksi minuutiksi. Kuumenna mehu kiehuvaksi ja liuota siihen vedestä puristetut liivatteet.
Mausta rahka sokereilla ja suklaarouheella. Vatkaa hieman jäähtynyt liivateseos mukaan. Nostele joukkoon peratut paloitellut mansikat ja vaahdotettu kerma.
Levitä seos vuokaan ja painele täytteeseen halutessasi koristemansikoita. Peitä vuoka kelmulla ja anna hyytyä jääkaapissa seuraavaan päivään.
Irrota kakkua ensin reunoilta veitsen avulla ja poista panta. Siirrä leivonnainen tarjoiluvadille. Kasta koristemansikat sulaan valkosuklaaseen ja koristele kakku. Somista komeus vielä halutessasi suklaakastikkeella.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


