Hellan kulmalla Kaalipata kutsuu
Olin kuukauden reissussa maapallon toisella puolen. Se tarkoitti, että kuukauteen en laittanut ruokaa. Sehän on perheenäidille tietysti lomaa, mutta yllätys, yllätys: loma teki tehtävänsä ja alkoi tehdä mieli hellan ääreen.
”Jos olisin kotona, niin leipoisin nyt pullaa”, tuumasin kaihoten matkakumppanilleni. Tai: ”Olisipa kiva syödä pitkästä aikaa keitettyjä perunoita ja jauhelihakastiketta.”
Saatoin jopa kaivata kaurapuuroa muna-pekoniaamiaista haarukoidessani ja kotoista kaalipataa vaihteluksi ravintolaruualle.
Kotiin palattuani nämä mieliteot oli helppo täyttää. Kaalinpää odotti jääkaapissa. Lisäksi tarvittiin sika-nautaa, sipulia, valkosipulia ja porkkanaa.
Ensin vähän öljyä pannulle. Siihen pilkotut sipulit ja valkosipulit hetkeksi hautumaan. Perään jauhelihat ruskistumaan. Mausteeksi suolaa, pippureita, yrttejä ja mieto chilinpalko potkua antamaan.
Jauhelihan ruskistuessa kaali suikaleiksi isoon kattilaan tai pataan. Paloiteltu porkkana väriksi ja makeudeksi. Loraus vettä joukkoon, jotta kaalit eivät pala poristessaan, ja jauheliha-sipuliseos sekaan. Vielä omat erikoiset mutta eivät välttämättömät: kourallinen kuivattuja suppilovahveroita huhmaressa hienonnettuna ja ruokalusikallinen siirappia.
Helppoa ja halpaa kotiruokaa. Myös terveellistä ja maistuvaa, etenkin puolukkahillon kera. Jos oikein herkuttelee, voi lisukkeeksi sekoittaa yrteillä maustetun ranskankerman.
Kun tekee ison annoksen, siitä riittää evääksi töihinkin – ellei perheen teini ole tyhjentänyt eväsrasiaa yönälkäänsä.
RIITTA MUSTONEN
riitta.mustonen
@kantrilehti.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
