Suomessa muhii työikäisten dementiapommi – pelkästään kahden kaupungin alueella tuhansia sairastuneita

Alzheimerin taudin syitä ei tarkasti tunneta. Etenevän taudin ensimmäinen oire on muistin, etenkin lähimuistin, heikentyminen. Parantavaa hoitoa ei toistaiseksi ole. Kuva: Jutta Rinne-Kanto

Dementia on oireyhtymä, jolla tarkoitetaan älyllisen toimintakyvyn heikentymistä, tylsistymistä. Useimmiten syynä on muistisairaus, joista yleisin on Alzheimerin tauti.

Kun väestö vanhenee, muistisairaudet yleistyvät. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että Suomessa vuonna 2040 tulee olemaan muistisairaita noin neljännesmiljoona. Luku on huima.

Lisähuolta aiheuttaa juuri ilmestynyt suomalaistutkimus, jossa osoitettiin etenkin varhaisen, eli alle 65-vuotiaiden, Alzheimerin taudin lisääntyneen viime vuosikymmenen aikana.

Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen tutkimuksessa kerättiin vuosilta 2010–2021 Kuopion ja Oulun alueelta tiedot kaikista työikäisistä dementiapotilaista. Potilaita oli yli 12 000.

Diagnoosit varmistettiin poikkeuksellisen tarkasti seurannassa. Aiemmat julkaisut maailmalta ovat olleet pienempiä rekistereihin perustuvia tutkimuksia.

Suomalaistutkimuksen luotettavuutta lisää pyrkimys varmistaa diagnoosi aivojen magneetti- tai PET-kuvauksella, veri- ja selkäydinnesteen tutkimuksilla sekä neurofysiologisilla testeillä.

Tutkimus osoitti varhaisen dementian, eli 30–64-vuotiailla alkaneen taudin, lisääntyneen. Oireen esiintymisluvut ovat suurempia kuin muissa maissa.

Lähes puolella kyse oli Alzheimerin taudista. Runsaalla kymmeneksellä syynä oli otsalohkodementia. Huolestuttavinta on varhaisen Alzheimerin taudin lisääntyminen melkein kaksinkertaiseksi kymmenessä vuodessa.

Muiden muistisairauksien lukemat pysyivät ennallaan.

Alzheimerin tauti rappeuttaa aivoja. Sen syitä ei tarkasti tunneta. Ensimmäinen oire on muistin, etenkin lähimuistin, heikentyminen. Tauti etenee, eikä parantavaa hoitoa toistaiseksi ole.

Suomessa toteutettu Finger-tutkimus on kyllä osoittanut, että elintavat, kuten terveellinen ruokavalio, fyysinen aktiivisuus, aivojumppa, sosiaaliset yhteydet sekä sydän- ja verisuonitautien riskien hallinta, estävät muistisairauksien etenemistä.

Eri asia on, miten meidät saataisiin toteuttamaan Finger-ohjelman periaatteita, jotta viidentoista vuoden päässä häämöttävä neljännesmiljoonan muistisairaan joukko olisi edes vähän pienempi.

Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.

Lähde: Neurology: Incidence and Prevalence of Early-Onset Dementia in Finland