Maataloustuottajista on tullut kirkon diakoniassa uusi kohderyhmä. Apua hakeneista viljelijöiden määristä ei ole tutkittua tietoa. Kuva: Lari Lievonen
Saila Musikka tuntee viljelijöiden hädän ja sanoo, että kirkon pitäisi tunnustaa yhteiskunnassa kytevä rakenteellinen ongelma: ”Viljelijät ovat sinnittelijöitä, lähestulkoon viimeiseen asti”
Monissa seurakunnissa on havahduttu maataloustuottajien ahdinkoon. Diakoni Saila Musikka Pielisensuun seurakunnasta haluaa, että kirkko ottaisi vahvemmin kantaa viljelijöiden puolesta.
Diakoni Saila Musikka toivoo, että kirkko pystyisi nimeämään yhteiskunnassa kytevän rakenteellisen ongelman. ”Ongelman ydin on siinä, että tuottajalla ei ole juurikaan mahdollisuutta kilpailuttaa omia tuotteita. Tämän seurauksena viljelijät kantavat jatkuvaa huolta, vaikka energia tarvittaisiin myös perheeseen ja ihmissuhteisiin.” Kuva: Lari LievonenEräs piirre yhdistää viljelijöiden kokemuksia. Kun jossain elämän osa-alueella kohtaa hankaluuksia, ne lähtevät vyörymään eteenpäin vaikeasti hallittavaan kierteeseen. Näin sanoo johtava diakonian viranhaltija Saila Musikka Pielisensuun seurakunnasta Joensuusta.
”Diakonian näkökulmasta viljelijät ovat sinnittelijöitä, lähestulkoon viimeiseen asti. Viljelijöiden tukiverkosto on kovin heikko. He ovat yksin haasteidensa kanssa sekä viljelijänä että perheenä.”
Salla Musikka tapaa osa-aikaisia viljelijöitä satunnaisesti työssään. Edellisessä työssään Liperin seurakunnassa Pohjois-Karjalassa viljelijät olivat iso asiakasryhmä, sillä seudulla oli paljon päätoimisia maataloustuottajia.
Maataloustuottajista on tullut kirkon diakoniassa uusi kohderyhmä. Se, kuinka paljon seurakunnat viljelijöitä auttavat, riippuu täysin seurakunnasta. Diakoniatyö tarkoittaa vaikeuksissa olevan ihmisen kokonaisvaltaista tukemista.
”Olen kuullut seurakunnista, jotka ovat aktiivisesti lähestyneet maataloustuottajia. Jotkut seurakunnan työntekijät ovat mukana esimerkiksi tapahtumissa ja ovat kumppanina muun muassa Melan ja MTK:n maaseutunuorten tilaisuuksissa. Uskon, että tämä syksy tulee olemaan ratkaiseva siinä, kuinka paljon viljelijät hakevat apua myös diakoniasta”, arvioi pastori, pari- ja perhepsykoterapeutti Liisa Välilä Kirkkohallituksesta. Hän on mukana myös Välitä viljelijästä- projektissa kirkon työn ulkopuolella.
Tärkein diakoniatyön auttamismuoto on keskusteluapu. Keskustelut diakonin kanssa ovat luottamuksellisia eikä kirkon jäsenyyttä tarvita. Paikan päälle menemistä ei välttämättä tarvita, sillä diakoni voi tulla myös kotikäynnille sovittaessa tai sopia soittoajan, Välilä sanoo.
”Monesti, kun ihminen ottaa yhteyttä ja kertoo yhdestä asiasta, niin siitä lähtee huolipuhe purkautumaan”, lisää Musikka.
Diakoniatyössä ihmisiä voidaan avustaa pienesti myös taloudellisesti. Pielisensuun seurakunnassa viljelijät eivät ole hakeneet taloudellista tukea maatalouden kriisiaikana, sanoo Saila Musikka. Kuva: Lari LievonenDiakoniatyön yksi osa-alue on aineellinen auttaminen. Toiset seurakunnat myöntävät maksusitoumuksia ruokakauppaan ja toiset ruokakasseja.
”Vaikka monet viljelijät kärsivät taloudellisista vaikeuksista, he ovat hakeneet seurakunnastamme vain hyvin vähän taloudellista tukea”, Musikka sanoo.
Hän sanoo, että diakoniatoiminta ei voi tukea yritystoimintaa, ainoastaan yksityiselämän menoja. Kyse on pienistä euromääristä, mitä seurakunta voi tukea. Jokainen seurakunta määrittelee itse, kuinka paljon se pystyy avustamaan taloudellisesti.
Monesti, kun ihminen ottaa yhteyttä ja kertoo yhdestä asiasta, niin siitä lähtee huolipuhe purkautumaan.
Kotimaisten luomutuotteiden tarjoaminen työpaikalla on Musikan mukaan tärkeä keino, miten seurakunta voi auttaa viljelijöitä maatilan kannattavuusongelmissa.
”Seurakuntamme suosii kotimaista ja luomua, koska se on saanut Kirkon ympäristödiplomin”, Saila Musikka kertoo.
Diakonian eräs tehtävä onkin yhteiskunnallinen vaikuttaminen: sillä pyritään puuttumaan ongelman juurisyihin. Monet diakonit kokevat yhteiskunnallisen vaikuttamisen vaikeaksi aiheiden mahdollisten poliittisten kytkösten vuoksi. Saila Musikka ei halua aiheesta vaieta vaan kannustaa kirkon työntekijöitä ymmärtämään roolinsa myös työajan ulkopuolella.
”Olen tehnyt mieheni kanssa päätöksen, että ostamme kaiken mahdollisen kotimaisena. Emme edes huuda halvan ruuan perään. Diakonina ymmärrän, että kaikilla perheillä ei ole mahdollisuutta valita tuotteiden välillä. Mutta sanon silti niille, joilla on varaa: ostakaa kaikki mahdollinen kotimaisena.”
Olen tehnyt mieheni kanssa päätöksen, että ostamme kaiken mahdollisen kotimaisena.
Kotimaisen ja luomun ostaminen on myös keino auttaa viljelijöitä, sanoo Saila Musikka, joka ostaa miehensä kanssa kaiken kotimaisena. Kuva: Lari LievonenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
