Suomen talvilämpötila voi pudota jopa kymmeniä asteita – näin maa- ja metsätalous voivat estää ilmastokatastrofin

Mitä jos ilmastonmuutos aiheuttaisi Suomessa lämpenemisen sijaan rajun kylmenemisen? Se on mahdollista, mikäli ilmastonmuutosta ei saada hillittyä.

Sitra on laatinut katsauksen siitä, mitä Suomen ilmastolle tapahtuu seuraavien vuosikymmenten aikana. Yksi kriittinen kohta koskee Pohjois-Atlantin merivirtauksia (Atlantic Meridional Overturning Circulation eli Amoc). Amoc tuo Pohjois-Eurooppaan lämpimiä merivirtoja ja vie etelään viileitä merivirtoja.

Jos lämpeneminen jatkuu, jäätiköt sulavat ja Pohjois-Atlantin merivirtaukset saattavat romahtaa. Silloin merivirrat eivät enää tuo lämpöä Pohjois-Eurooppaan, ja talvien keskilämpötilat voivat pudota keskimäärin 20 celsiusastetta ja kesälämpötilat viisi celsiusastetta. Eteläisempi maapallo jatkaa kuumenemista.

Sitran mukaan nopeidenkin päästövähennysten jälkeen on 25 prosentin todennäköisyys, että Amoc romahtaa vuoteen 2100 mennessä. Keskitason päästöillä todennäköisyys kasvaa 37 prosenttiin ja korkeilla päästöillä 70 prosenttiin.

Maa- ja metsätaloudelle merivirtojen romahtamisen aiheuttamat muutokset olisivat tuhoisia.

Ilmastonmuutos tuo metsiin entistä enemmän tuhoja. Kuva: Jaana Kankaanpää

Metsäsektorilla suurimmat ilmastonmuutoksen vaikutukset koskevat metsien kasvua, tuhoja sekä puun korjuuta ja saatavuutta. Kasvu voi tehostua, mutta toisaalta kuivuus, myrskyt, metsäpalot, tuholaiset ja taudit yleistyä.

Ne voivat Sitran katsauksen mukaan heikentää puuston kokonaistilavuutta jopa 15 prosenttia verrattuna kehitykseen ilman ilmastonmuutosta. Tuhot myös lisäävät metsien vakuutus- ja rahoitusriskejä.

Sitra suosittelee sekametsien osuuden kasvattamista, puulajivalintojen monipuolistamista ja ennakoivaa metsänhoitoa. Siten voi parantaa metsien tuhonkestävyyttä ja pienentää mahdollisia taloudellisia menetyksiä.

Sitran mukaan hakkuumääriä pitäisi pienentää maltillisemmiksi, hiilinieluja vahvistaa ja luonnon monimuotoisuutta parantaa. Nämä voisi toteuttaa esimerkiksi hiilensidonnan ja luonnonarvojen markkinoilla.

Puupohjaisissa tuotteissa pitäisi siirtyä korkeamman arvonlisän tuotteisiin, kiertotalouteen ja materiaalin tehokkaampaan hyödyntämiseen. Sitran mukaan toimet myös parantaisivat Suomen kilpailukykyä.

Ruuantuotannon olosuhteet voivat vielä pysyä hyvinä. Sään ääri-ilmiöt tuovat maataloudelle ongelmia. Kuva: Petteri Kivimäki

Ruuantuotannon olosuhteet voivat säilyä Suomessa vielä monia muita alueita parempina, jos ilmasto ei muutu liiaksi. Sen sijaan merivirtojen romahtamisen aiheuttama viileneminen johtaisi nopeisiin muutoksiin, joihin olisi vaikea sopeutua.

Ruuantuotanto tarvitsee Sitran mukaan ennakoivaa sopeutumista.

Maataloutta pitää pystyä uudistamaan hyvissä ajoin. Kasvukauden piteneminen voi mahdollistaa uusia viljelykasveja, mutta kasvien pitäisi olla Suomen olosuhteisiin sopeutuneita. Lisäksi lisääntyvät kuivuusjaksot, talvisateet ja sadonkorjuukauden sateet rajoittavat hyötyä.

Myös taudit, tuholaiset ja pölyttäjien väheneminen tekevät ruuantuotannosta epävarmempaa.

Sitra suosittelee uudistavaa viljelyä, monipuolisempia viljelykiertoja, vesienhallintaa, ravinnekierron vahvistamista ja pölyttäjiä tukevia toimia. Suomen kilpailuetu markkinoilla voi vahvistua, jos tuotanto-olosuhteet pysyvät muita alueita vakaampina. Omavaraisuuden ohella pitäisi pohtia sitä, miten suurelle väestömäärälle ruokaa voisi tuottaa.

Suomessa pitäisi vähentää riippuvuutta maailmanlaajuisista ruokamarkkinoista ja edistää esimerkiksi kasviproteiinien tuotantoa ja kierrätysperäisiä lannoitteita. Sitra muuttaisi maataloustuet tukiperusteisiksi niin, että ne palkitsevat ilmasto ja luontotoimista.