Härkäpavun geeniperimä on neljä kertaa isompi kuin ihmisen – nyt se saatiin kartoitettua
Kasvinjalostajien työ pääsee nyt etenemään nopeammin.
Härkäpapu on hyvä valkuaislähde. Sen keskimääräinen proteiinipitoisuus on 29 prosenttia. Kuva: Kari SalonenKansainvälinen tutkijaryhmä on onnistunut kartoittamaan härkäpavun koko genomin eli geeniperimän. Esimerkiksi siemenen koon kannalta oleellinen geeni on nyt tunnistettu.
Härkäpavun genomi on valtava, neljä kertaa ihmisen perimää ja 30 kertaa riisin perimää suurempi.
"Härkäpapu tarjoaa erittäin lupaavan pohjan lihankorvikkeille sekä uusille kasvis- ja vegaaniruoille Pohjois-Euroopassa. Sillä on paljon potentiaalia”, sanoo Alan Schulman, joka on Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin tutkimusjohtaja ja tutkimusprofessori Lukessa.
Härkäpavun hyödyntämisen tiellä on kuitenkin monta estettä. Ilmastonmuutoksen takia tarvitaan esimerkiksi kuivuuden- ja taudinkestävyyttä. Sadon papumaista makua tulisi miedontaa tai se tulisi häivyttää kokonaan, minkä lisäksi elintarviketuotannon laatua ja tuotteiden ravitsemusarvoa on parannettava.
"Genomin puutteellinen tuntemus on estänyt sellaisten kasvinjalostuksen työkalujen kehittämisen, joiden avulla nämä ongelmat voitaisiin ratkaista nopeasti”, Schulman toteaa. ”Härkäpapua on tutkinut vain pieni yhteisö, eikä siihen ole toistaiseksi panostettu suuria summia. Nyt tilanne muuttuu.”
Kansainvälistä tutkimusryhmää johdetaan Helsingin, Aarhusin ja Readingin yliopistoista sekä Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






