Jättiluokan biokaasulaitos kiinnosti Kiuruvedellä – mädätteen rikkakasvit, luomukelpoisuus ja nurmien tukien kohtalo mietityttivät

Yksi käyttökohde nesteytetylle biokaasulle on Valion omissa maitoautoissa. Kuvassa biokaasulla tankattu maitoauto Haapajärvellä. Kuva: Esko Keski-Vähälä

”Aikalailla alusta lähtien on ollut mielessä että ollaan siinä mukana. Lähinnä mietityttää se, että minkälaisia investointeja joutuu tekemään”, kahden muun osakkaan kanssa maatalousyhtymää pitävä Mikko Kemppainen arvioi Kiuruvedelle tulevasta biokaasulaitoksesta.

Hän uskoi yhtiökumppaninsa jo allekirjoittaneen aiesopimuksen syötteen toimittamisesta.

Käytännössä tilallisilta odotetaan katettua noutosäiliötä lietelannalle, ja erillistä säiliötä palautettavalle lannoitejakeelle. Vaihtoehdot tämän toteuttamiselle riippuvat tilan nykyisistä säiliöistä.

Kemppaisen mukaan oman biokaasulaitoksen rakentamista on yhtymässä harkittu sen perustamisesta asti.

”Ongelmana oli se, että kaasun poltosta syntyvälle lämmölle meillä ei ollut käyttöä, ja pelkän sähkön tuotannolla rakentaminen ei olisi riittävän kannattavaa.”

Lehmiä tilalla on noin 250 ja nuorkarjaa noin sata siihen päälle. Lietelanta syntyy vuosittain 8 000–9 000 kuutiota ja kuivalantaa lisäksi 500 kuutiota.

Pääasiallisena etuna yhteistyöstä lantakaasun kanssa Kemppainen näki lannoitteen paranemisen ja tasalaatuisuuden.

”Lannoitteenhinnat ovat nyt sellaisia, että hyöty vain kasvaa. Eivät hinnat varmasti ainakaan niin paljoa laske, että se ei kannattaisi.”

Suomen Lantakaasu Oy esitteli perjantaina Kiuruveden kulttuuritalolla suunnitelmiaan biolaitoksen rakentamisesta kaupunkiin.

Kiurusalin 316 paikasta täynnä oli noin kolmannes, kun alueen viljelijät ja muut kiinnostuneet kuuntelivat lantakaasun omistavien St1:n ja Valion edustajia hankkeen etenemistä.

Kiinnostus biokaasua kohtaan oli suurta varsinkin nuorehkojen isäntien keskuudessa.

Kahdessa eri navetassa karjaa pitävä Juho Lappi oli huolissaan siitä, soveltuuko hänen tilaltaan tuleva lanta laitokseen.

”Toisessa navetassa on hiekkaa lannan seassa ja toisessa on tautipainetta mykoplasman takia. Jos se ei kuole hygienisoinnissa niin se on riski muille tiloille, enhän minä halua tarjotakaan sitä sitten”

Yhtiön edustajilla ei suoraan ollut vastausta Lapin kysymyksiin, vaikka hiekan erottamisesta ennen mädätysprosessia on kokemusta ainakin Ruotsissa.

Lapin navetoissa on 60–70 lypsylehmää ja 70 emolehmää.

”Kyllä se on se lannoitevaikutus on ensimmäisenä, ja sitten se, että jos kuivalantakin kelpaisi sinne, niin sen levitys loppuisi minulla kokonaan. Olisi aika iso urakointikustannuksen lasku kun olisi pelkkää lietettä”, Lappi arvioi syötteen luovuttamisen etuja itselleen.

”Samalla talvikauden lietteen siirto säiliöstä toiseen loppuisi. Työtä ja polttoainekulujahan siinä säästäisi.”

Mikko Jauhiaista kiinnosti myös mahdollisuus myydä raakabiokaasua laitokselle nesteytettäväksi. Ainakaan vielä Suomen Lantakaasu ei tarttunut tarjoukseen

”Heinäkylässä on pitkään valmisteltu isompaa kokonaisuutta, koska siinä on pienellä alalla paljon syötteitä”, Jauhiainen kertoo.

”Tällä hetkellä taloudellisesti vaakakupissa on vastakkain oman laitoksen rakentaminen ja syötteiden luovuttaminen tähän laitokseen.”

Hänen mukaansa pieneltä alueelta Kiuruveden taajamasta etelään löytyisi noin 15 000 tonnia lantaa. Biokaasulaitosta on suunniteltu jo aiemmin, mutta pelkällä sähköntuotannolla se olisi vain hädin tuskin kannattava.

”Käytännössä tässä meidän tapauksessa lantakaasulle luovutetusta lannasta hyöty tulisi liukoisen typen määrän kasvusta ja mahdollisesta lantalogistisesta säästöstä”, Jauhiainen muotoilee.

Liukoisen typen määrän nousun vaikutus olisi kuitenkin merkittävä. Säästöä tulee siitä, että näin keinolannoitusta voidaan vähentää.

”Laskennallisesti hyöty oli useita kymmeniä tuhansia jo ennen lannoitteiden hinnan nousua.”

Suomen Lantakaasun edustajien mukaan alustavassa kyselyssä 262 pohjoissavolaista tilaa kertoi alustavasta kiinnostuksesta syötteiden toimittamisesta voimalaan. Pääosa vastaajista oli maitotiloja.

Noin kolmasosa kaikista vastaajista tuli Kiuruvedeltä, jossa sekä paikalliset tuottajajärjestöt, että kaupunki itse levittivät tietoa asiasta aktiivisesti.

Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen vakuutti tilaisuudessa kaupungin olevan asiassa jatkossakin tosissaan, ja sen tekevän voitavansa esimerkiksi kaavoitukseen ja infrastruktuuriin liittyvissä asioissa.

Tilallisia laitoksessa kiinnosti erityisesti takaisintulevan biolannoitteen kunto. Huolta oli sekä rikkakasvien että eläintautien leviämisestä mädätteen mukana.

Syötteen hygienisoinnin kerrottiin tuhoavan ainakin salmonellan, e.colin ja kryptosporidioosin. Rikkakasvien siementen täydellisestä tuhoutumisesta tai mykoplasman tuhoutumisesta ei oltu vielä varmoja.

Myös mädätystuotteen mahdollinen luomukelpoisuus puhutti. Paikallaolijoiden ymmärryksen mukaan sivutuotteena syntyvä lannoite kuitenkin täyttää luomun ehdot, kunhan yhdyskuntalietteitä ei käytetä samassa laitoksessa.

Paljon kysymyksiä esitettiin niin ikään laitokseen syötettävästä nurmesta. Nurmen toimitusmuodosta, siitä maksettavasta korvauksesta tai biokaasuksi viljeltävien nurmien tukikelpoisuudesta ei kuitenkaan ollut vielä varmaa tietoa.