Kiteeläinen tila leikkasi hiilipäästöjään maitolitraa kohti kolmessa vuodessa yli viidenneksen – nyt EU ei yllättäen laskekaan lehmiä mukaan vähennyksiin

Karjan metaanipäästöjen vähentämistä ei toistaiseksi lueta EU:ssa sertifioinnin piiriin. Ari Hänninen pitää linjausta yllättävänä. Kuva: Lari Lievonen

Kiteeläinen MaitoSuoni Oy sai tiistaina tuoreimmat tulokset tilan hiilipäästöjen vähentämistyöstään. Kolmessa vuodessa kasvihuonekaasupäästöt tuotettua maitolitraa kohti ovat alentuneet yli viidenneksen, 21,3 prosenttia.

Nyt päästöt ovat hiilidioksidiksi laskettuina enää 0,85 kiloa maitolitraa kohti, kun 2020 vastaava luku oli 1,08 kiloa.

MaitoSuonen hallituksen puheenjohtaja Ari Hänninen on tyytyväinen tulokseen. ”Arlan tilojen joukossa alin hiilijalanjälki oli viime vuonna 0,79 kiloa maitolitraa kohden”, hän kertoo.

Raportin tuomaa iloa himmentää kuitenkin EU:sta tiistai-iltana kantautunut tieto.

EU:n parlamentti, jäsenmaiden muodostama neuvosto ja komissio pääsivät sopuun hiilenpoiston sertifiointia määrittelevästä laista. Käytännössä laki luo pelisäännöt sille, miten hiilen varastointia ja päästöjen vähentämistä jatkossa seurataan ja todennetaan maa- ja metsätaloudessa.

Näiden sääntöjen puitteissa viljelijöillä on mahdollisuus saada vapailta markkinoilta lisätuloa, kun hiilisaldo paranee.

Maataloustuottajille oli kuitenkin pettymys, että karjan metaanipäästöjen vähentämistä ei toistaiseksi lueta sertifioinnin piiriin. Näillä näkymin se olisi tulossa mukaan vasta vuonna 2026.

Hänninen pitää EU:n linjausta yllättävänä.

”Suomalaisilla tiloilla on lähdetty hiilipäästöjen laskentaan ja tehty paljon työtä niiden alentamiseksi, ja sitten niitä ei huomioidakaan kokonaan.”

Arla-ryhmän tilojen hiililaskennan hoitaa ulkopuolinen taho, Envitecpolis.

Laskennassa kiinnitetään huomiota muun muassa energiaan, lannoitteisiin sekä sähkön ja polttoaineen käyttöön, Hänninen kertoo. ”Lisäksi lähes puolet kohdistuu lehmien päästämään metaaniin.”

Metaanin vähentäminen ei ole helppoa, sillä sen eritys kuuluu lehmän pötsin normaaliin toimintaan. Keinoina ovat lähinnä vain ruokinnan säätäminen sekä tuotannon tehokkuuden kasvattaminen, jolloin päästöt jakautuvat suuremmalle määrälle maitolitroja.

Mittavia vähennyksiä ei metaanin suhteen siis ole saatavissa. Tilojen kannalta on hankalaa, jos metaani otetaan mukaan vasta parin vuoden päästä, kun enin osa mahdollisista toimista on jo toteutettu.

MaitoSuoni on pärjännyt hiilipäästöjen alentamisessa hyvin. Hännisen mukaan tilalla on panostettu erityisesti energian säästöön.

Peltolohkot on keskitetty mahdollisimman lähelle tilakeskusta. Näin on saatu aikaan yli 7 000 litran vuotuinen polttoainesäästö verrattuna kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen.

Myös sähköä on pystytty säästämään. Lauhat talvet ovat auttaneet asiaa, mutta yllättävän suuria säästöjä on löytynyt esimerkiksi alentamalla navetan sosiaalitilojen lämpötilaa totutusta.

Maidon keskituotoksen selkeä nousu on parantanut hiilitasetta. Sitä parantaa myös se, että lehmät laiduntavat kesällä.

Tilan pellot siirrettiin viime vuonna luomusta takaisin tavanomaiseen tuotantoon. Muutoksen vaikutus hiilijalanjälkeen hiukan jännitti, mutta turhaan. Maltillisilla lannoitemäärillä saatiin hyviä nurmisatoja, joten päästöt jäivät alhaisiksi.