Taantuma kääntää kulutusta fileestä makkaraan
Markku Vuorikari Naudan- ja sianlihan tuotanto on tänä vuonna vähentynyt viimevuotisesta. Siipikarjanlihan suosio jatkuu broilerivetoisena, mutta kasvu on tasaantunut viime syksystä. Kotimaisen lampaanlihan tuotanto ei ole kasvanut, vaikka sitä uuhimäärän perusteella odotettiin. Kuva: Viestilehtien arkistoSuomalaisten lihan kulutus kasvoi kuluvana vuonna edelleen, ilmenee Gallup Elintarviketiedon tilastoista.
Tammi–lokakuussa Suomessa syötiin yli 335 miljoonaa kiloa lihaa. Määrä oli kaksi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
Ensi vuonna kasvun odotetaan joko tasaantuvan tai pysähtyvän, toimitusjohtaja Anne Kallinen Gallup Elintarviketiedosta sanoo.
”Historian perusteella arvioisin, että kulutus ei taantumasta huolimatta vähene. Vain neljä prosenttia suomalaisista ei syö lihaa.”
Taantuma vaikuttaa kuitenkin niin, että arvo-osista siirrytään edullisempiin lihatuotteisiin.
Samalla yleinen heikko taloustilanne tekee tuottajahintojen noston haastavaksi, vaikka selviä paineita siihen on.
Atrian lihaliiketoimintojen johtaja Matti Perälä pohtii taantuman vaikutuksia tuoreimmassa AtriaTuottaja-lehdessä.
Myös hän toteaa, että lihan ja muun ruuan hinnan nousu saa kuluttajat miettimään ostoksiaan aiempaa tarkemmin.
Lisäksi se vaikuttaa kauppaan. ”Kun jonkin tuotteen hinta nousee tarpeeksi, sillä ei enää markkinoida”, Perälä kirjoittaa.
Esimerkkinä hän mainitsee naudan sisäfileen ja paistijauhelihan. Kampanjoihin ovat nyt näiden sijaan ilmestyneet broileri ja makkara, mikä vaikuttaa myös kuluttajakäyttäytymiseen.
Perälän mukana näyttääkin siltä, että broileri hyötyy kalliista viljasta ja rehusta tehokkaan rehuhyötysuhteen takia. Nauta taas kärsii tilanteesta eniten.
Naudanlihan tuotanto on laskenut tammi–lokakuussa prosentin viime vuodesta.
Lasku on osin seurausta teuraspainojen pienenemisestä. Sonnien keskiteuraspaino on seitsemän kiloa pienempi kuin viime vuonna.
Keväällä teuraspainot laskivat markkinoiden imun vuoksi. Syksyllä tätä syytä ei ollut, mutta teuraspainot eivät ole palautuneet entiselleen. Kallinen pohtii, olisiko syynä rehujen kallistuminen.
Naudanlihan kulutus näyttää kasvaneen lähinnä tuontilihalla. Tammi–lokakuun tuonti kasvoi neljä miljoonaa kiloa viime vuodesta. Tuonnin kasvu painottuu edullisiin ruhon osiin, ei niinkään fileisiin.
Koko vuoden naudanlihan kulutuksen arvioidaan olevan noin 100 miljoonaa kiloa ja tuotannon jäävän 83 miljoonan kilon paikkeille.
Sianlihan tuotanto on tänä vuonna vähentynyt ennustetusti. Kulutus tulee näillä näkymin ylittämään kotimaisen tuotannon joulukuussa.
Kulutus noussee noin 200 miljoonaan kiloon ja tuotanto jää 193 miljoonan kilon paikkeille, Kallinen arvioi.
Tammi–lokakuun tilastoissa tuotanto on vielä hitusen yli kulutuksen, mutta joulukuu vaikuttaa aina tilanteeseen merkittävästi.
Osansa on nyt myös kalenterilla. Joulukuussa on kulutuspiikin lisäksi pyhien sijoittumisen vuoksi kolme teurastuspäivää vähemmän kuin viime vuonna. Tämä saattaa pudottaa tuotannon viisikin prosenttia alle viime vuotisen.
Tuotannon vähentymisestä huolimatta kotimaista sianlihaa on Kallisen mukaan riittänyt kuluttajille hyvin, kinkut mukaan lukien.
Riittävyyttä on parantanut viennin kutistuminen. Sianlihaa vietiin tammi–lokakuussa yli kymmenen miljoonaa kiloa vähemmän kuin viime vuonna.
Samalla tuonti on kasvanut. Kallinen arvelee, että etenkin pienet lihanjalostajat ovat joutuneet turvautumaan tuontiraaka-aineeseen. Lisäksi kauppaketjut ovat tuoneet lihaa.
Kallinen muistuttaa, että osa vienti- ja tuontiluvuista on Suomen kahden ison toimijan lihaerien siirtoja eri maissa sijaitsevien laitosten välillä.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
