Villisikoja saatetaan tarhata luvatta – Ruokavirasto puhuu yksittäistapauksista
Kirkkonummelta löytynyt luvaton villisikatarha ei välttämättä ole ainoa laatuaan. Pari vuotta sitten tarhoilla liikkui epämääräisiä ostajia.
Epämääräisiä ostajia ja takapihatarhaa miettiviä liikkui villa- ja villisikatarhoilla pari vuotta sitten, sen jälkeen vähemmän. Kuvan villasian porsaat eivät liity asiaan. Kuva: Johannes TervoMaaseudun Tulevaisuus kertoi reilu viikko sitten keskellä metsää olleesta villisikatarhasta Kirkkonummella. Lupia ei ollut, mutta omistajalla oli toinen tarha Uudellamaalla.
Uutisen jälkeen omistaja kertoi teurastaneensa eläimet. Niitä oli pidetty koiran kouluttamista varten.
Vastaavia tarhoja voi olla enemmänkin, sillä vielä pari vuotta sitten tarhoilla liikkui epämääräisiä ostajia ja kauppaa tehtiin myös verkossa.
Tilanne on rauhoittunut, kun tarhaamisen vaatimuksia kuten aitauksia koskevia määräyksiä kiristettiin ja tiedotusta lisättiin, tarhaajat kertovat.
Ruokavirasto pitää eläinpaikkarekisteriä, josta löytyy tällä hetkellä tiedot 160 villisian tarhaajasta.
Luvattomista tarhoista ei ole tietoa, eikä tiistaina Ruokavirastosta saadun tiedon mukaan niitä ole tullut laajempana ilmiönä esiin. Yksittäistapauksia voi olla.
Villasikoja eli pitkäkarvaisia ja ulkona viihtyviä sikoja kasvattava Taru Joutsi kertoo, että etenkin pari vuotta sitten tarhalla Vaasan lähellä vieraili useita henkilöitä, jotka olisivat halunneet ostaa sikoja.
Joutsi kirjoitti Facebook-sivuilleen epämääräisistä ostajista sen jälkeen, kun MT kertoi Kirkkonummen tapauksesta.
”Ostoaikeissa olleet ihmettelivät, kun kysyin, oletteko ilmoittautuneet sikapaikkarekisteriin ja onko tarhanne tarkastettu ja aitausasiat kunnossa.”
”Minua taidettiin pitää niuhottajana ja keskusteluissa väitettiin, että kunnan maaseutuasiamies olisi todennut, että lupia ei muutaman possun pitämiseen tarvita.”
”En myynyt”, Joutsi kertoo.
Vastaavia tapauksia on myös muualta.
Villisikoja tarhaava Juho Reinikainen Viinijärveltä toteaa, että viimeksi villisikojen ostamista kyseltiin vajaa vuosi sitten. ”Oli jäänyt joku koirahäkki ja koppi tyhjäksi ja kysyjä ajatteli kasvattaa siellä villisian.”
”Into lopahti, kun kerroin, mitä kaikkea tarhalta vaaditaan ja minkälaisista eläimistä on kyse. Lisäksi sika on laumaeläin ja kärsii, jos se jätetään yksin”, Reinikainen kertoo,
Reinikaisen mukaan ostajan tarhalla pitää käydä katsomassa paikat ennen myymistä. Samalla kuuluu varmistaa, että ostaja on rekisteröitynyt kasvattajaksi ja tietää, mihin ryhtyy.
Reinikainen on Suomen villisiankasvattajien yhdistyksen jäsen ja huolissaan siitä, jos villisikoja kasvatetaan luvattomasti ja ehkä vielä epäasiallisissa oloissa.
Tällainen piittaamaton toiminta tekee esimerkiksi työn afrikkalaisen sikaruton leviämistä vastaan vaikeaksi, Reinikainen sanoo.
Rekisteröidyillä tarhoilla on kahdet sähköaidat, toinen aitauksen sisäpuolella ja toinen ulkopuolella ja välissä kaksimetrinen panssariaita pitämässä petojen lisäksi luonnonvaraiset villisiat erillään tarhatuista.
Villisikatarhat ilmoittavat eläinten määrät, syntymät, poistot ja myynnit sikarekisteriin tuotantosikaloiden tavoin, samoin kaikki pitopaikat pitää ilmoittaa.
Näin viranomaiset tietävät tarkkaan, missä eläimiä pidetään ja paljonko niitä on.
Villisikojen kauppaa käydään myös verkossa. Alkuviikolla Tori.fi:ssä oli myynnissä karju ja emakoita ja ilmoituksessa luvattiin, että kevääseen mennessä syntyy 6–8 porsasta.
Ilmeisesti kauppa ei oikein käy. Pyyntihinta oli pudonnut 2 100 eurosta 5 euroon.
Lue myös:
Tältä näyttävät metsästä löytyneet Kirkkonummen mysteerisiat – katso video
Kirkkonummen villisikamysteeri selvisi – nyt puhuu maanomistaja
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
