Vuosi sitten ensimmäisiä ruiskasvustoja jo lannoitettiin, nyt jännitetään, missä kunnossa ne paljastuvat lumen ja jääkuoren alta
”Toivotaan, että uusintakylvöjä ei tarvita, mutta siihen on kyllä syytä varautua”, Pro Ruis -yhdistyksen viljelyasiantuntja Lasse Matikainen pohtii.
Syyskasvit ovat olleet kovilla jääkuoren alla. Kuva: Pro RuisMiten ”pakastimessa” olleet rukiin oraat ovat pärjänneet? ”Ei voi tietää”, sanoo Pro Ruis -yhdistyksen viljelyasiantuntija Lasse Matikainen. ”Vastaavanlaisia jääkenttiä ei ole aiemmin ollut.”
Hän kuitenkin toteaa, että ruis kestänee jäätä monia muita syyskasveja paremmin. ”Tästä on jo saatu havaintoja rannikkoalueilla, joissa osa syyskasvustoista on vapautunut lumesta ja jäästä.”
Matikainen toivoo nyt vesisateita ja pilvistä säätä, sillä yöpakkaset ja päivällä auringon lämpö lisäisivät riskejä.
Ruiskasvustojen talvehtiminen alkoi suotuisasti joulukuun pakkasissa. Itsekin ruista viljelevän Matikaisen mukaan Etelä-Suomessa miltei lumettomat pellot routaantuivat puoleen metriin asti. Muualla ohuempi lumikerros hidasti maan jäätymistä.
”Vaikka nyt runsaslumisilla alueilla routa onkin jo sulanut, rukiin oraissa tuskin tulee esiintymään merkittäviä lumihometuhoja”, arvioi Matikainen.
Talven aikana lämpötilat sahailivat useaan kertaan pakkasesta suojaan. Osa lumesta ehti sulaa ennen uutta pakkasta. Koska maa oli roudassa, vesi ei päässyt imeytymään maahan ja pelloille alkoi muodostua jäätä myös lohkojen korkeimmille kohdille.
Jääkerrokset vahvistuivat useaan otteeseen talven aikana. Runsaslumisilla alueilla jääongelmia on merkittävästi vähemmän.
”Viime vuonna ensimmäisiä lannoituksia rukiille aloiteltiin jo huhtikuun alussa”, muistelee Boreal Kasvinjalostus Oy:n kaupallinen johtaja Jaakko Laurinen.
”Tänä vuonna tilanne on toinen ja mietteissä on lähinnä, miten syyskasvit ovat talvehtineet varsin poikkeavissa olosuhteissa.”
Laurisenkin mukaan ruis on syyskasveista talvenkestävin, joten periaatteessa ruiskasvustoilla pitäisi olla muita kasveja paremmat mahdollisuudet selviytyä. Tämä toki edellyttää, että kasvusto on ollut syksyllä kunnossa.
Työnsä puolesta Laurinen seuraa tilannetta eri puolilla Suomea. Rukiin talvehtimisolosuhteissa on hänen mukaansa aluellisia eroja.
Etelä-Suomessa maa on vahvassa roudassa. Pohjoisempana lunta on runsaammin, mutta sen alla routaa on vähän.
Etelä-Suomessa ruiskasvustoja ehti jonkin verran tulla näkyviin ennen takatalven alkua ja tilanne on näillä pelloilla ollut lupaava.
”Vaikka rukiit saatiin aikaisin kylvöön, jäi lämpösumma vajaaksi eivätkä kasvustot pensoneet kovinkaan hyvin”, perniöläinen Juho Vainio kertoo. Hän voitti veljensä Kalle Vainion kanssa Ruismestari-tittelin vuonna 2017.
”Osa rukiista on ollut jo näkyvissä ja talvehtiminen näyttäisi onnistuneen kohtalaisen hyvin”, Vainio kertoo.
”Myöhemmin keväällä pitää puntaroida, mitä kasvustoja kannattaa jättää. Jos kasvusto on kovin harva, torajyväriski on aina olemassa.”
”Toivotaan, että uusintakylvöjä ei tarvita, mutta siihen on kyllä syytä varautua”, Matikainen pohtii.
Matikaisen mukaan esimerkiksi kevätöljykasvit ovat monestakin syystä hyvä valinta uusintakylvöön. Rypsin ja rapsin siementä on hyvin saatavilla ja siemenkustannus on melko alhainen. Kotimaiselle öljykasvisadolle on myös hyvä kysyntä.
Lue myös: Viime vuoden ruismestarit saavat kelpo sadon – katso drone-video puintistartista
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
