Maatalous- ja metsätieteellisen koulutuksen huvenneet resurssit huolettavat ministeri Hanna Kososta: "Alan koulutus ja tutkimus on tärkeää koko maailman tulevaisuudelle"
Korkeakoulutuksen resursseja kohennetaan tällä hallituskaudella, lupaa tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen.
Resurssien pienentyminen on ollut erittäin valitettavaa, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen. Kuva: Sanne KatainenMT uutisoi maanantaina maa- ja metsätalouden korkeakoulutuksen huvenneista resursseista.
Maatalous- ja metsätieteet ovat menettäneet vuosina 2012–2018 viidenneksen henkilötyövuosistaan, paljastaa Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.
Sen sijaan yhteiskuntatieteiden henkilötyövuosilisäys samalla aikavälillä on ollut seitsemän prosenttia.
Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) pitää tilannetta erittäin valitettavana. Hänen vastuualueeseensa kuuluu myös korkeakoulupolitiikka.
"Kysymys on bio- ja kiertotalouden edistämisen sekä ilmastonmuutoksen vastaisten toimien kannalta keskeisestä alasta."
Alan koulutuksella ja tutkimuksella on hänen mukaansa tärkeä merkitys Suomen ja koko maailman tulevaisuudelle.
Kehitystä on kuitenkin peilattava kahden viime vaalikauden vaikeaan tilanteeseen, ministeri jatkaa. "Resurssien vähenemisen myötä korkeakoulut ovat joutuneet tekemään ikäviä päätöksiä kaikilla aloilla."
Myös Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä totesi (MT 9.9.), että laadukkaan opetuksen ylläpitäminen on yhteinen huoli eri tiedekunnissa.
Korkeakoulutuksen resursseja on tarkoitus kohentaa tällä hallituskaudella.
"Perusrahoitusta vahvistetaan vaalikauden aikana 60 miljoonalla eurolla ja indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisesti", Kosonen lupaa.
Ilmastonmuutoksen torjunta sekä bio- ja kiertotalouden edistäminen ovat vahvasti Rinteen hallituksen agendalla.
"Tämä vahvistaa myös alan tutkimuksen ja koulutuksen painoarvoa yhteiskunnassamme ja myös resursseja kohdennetaan nimenomaan näille aloille."
Korkeakoulut tekevät itse päätökset siitä, millä tavalla ne resursoivat eri alojen koulutusta, Kosonen muistuttaa.
"Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitaan tutkintotavoitteista, mutta ei aloittajamääristä tai henkilöstöresursseista."
Samaan aikaan opetus- ja tutkimushenkilöstön määrän hupenemisen kanssa myös perustutkinto-opiskelijoiden määrä on jonkin verran vähentynyt.
Opiskelijoita oli maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa viime vuonna 3159, kun vuonna 2011 heitä oli 3459. Vähennys on alle 10 prosentin luokkaa.
Maataloustieteen opiskelijoiden mukaan henkilökuntaa on ollut vaikea tavoittaa ja ohjausta toisinaan haastavaa saada.
Myös esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin vähäinen rooli kotieläintieteen opinnoissa on herättänyt huolta, sillä aihe on yhteiskunnassa jatkuvasti enemmän esillä.
Tilastot eivät kuitenkaan suoraan kerro esimerkiksi siitä, missä määrin henkilöstömäärän kehitys heijastuu opetuksen ja tutkimuksen laatuun, Kosonen linjaa.
"Maa- ja metsätaloustieteellinen tutkimus ja opetus on edelleen huippuluokkaa."
Kosonen myös peräänkuuluttaa korkeakoulujen ja työelämän välisen yhteistyön kasvattamista.
"Maa- ja metsätaloustieteellisellä koulutuksella on tässä paljon mahdollisuuksia."
Yhteistyötä on lisätty yliopistossa jo nyt, kertoo maatalous- ja metsätieteellisen tiedekunnan dekaani Ritva Toivonen (MT 9.9.).
Yliopistolle on lahjoitusvarojen turvin esimerkiksi perustettu työelämäprofessuuri, jonka tarkoitus on vahvistaa yritysyhteistyötä.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
