Maataloustieteen opiskelijat huolissaan opettajien työtaakasta – Helsingin yliopiston rehtori: "henkilökunta ei loputtomiin jaksa"
Yliopisto on edelleen tiukoilla vuoden 2015 isojen leikkauksien takia, sanoo Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä.
Maatalous- ja metsätieteellisen tiedekunnan tutkimusteemoihin kuuluvat muun muassa ruokaketjun kestävyys, hiilen kierto ja ilmastoystävällinen puurakentaminen. Kuva: Sanne KatainenHelsingin yliopisto odottaa ensi viikolla alkavilta budjettineuvotteluilta paljon.
Laadukkaan opetuksen ylläpitäminen on suuri yhteinen huoli eri tiedekunnissa, sanoo Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä. Yliopistolla tutkitaan myös hallitusohjelmaan asti nostettuja aiheita, kuten ilmastonmuutosta.
”Yliopisto on tiukoilla. Se johtuu vuoden 2015 isoista leikkauksista. Budjetista hävisi tuolloin 40 miljoonaa, mikä johti irtisanomisiin. Toivomme, että uusi hallitus budjettiriihessään korjaa asiaa.”
Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan henkilöstövähennyksiin rehtorina vuoden toiminut Niemelä ei ota kantaa. Maa- ja metsätalousopetus on menettänyt resursseja tieteenaloista eniten.
”Taustalla ovat todennäköisesti vuosina 2015–2016 tehdyt irtisanomiset.”
Maataloustieteen opiskelijat ovat olleet huolissaan opetushenkilökunnan työtaakasta. Luentoja on opiskelijajärjestö Sampsa ry:n mukaan yllättäen peruttu ja henkilökuntaa on ollut vaikea tavoittaa.
Tieto opiskelijoiden tyytymättömyydestä ei yllätä häntä.
Samanlaista viestiä on tullut muualtakin, Niemelä kertoo. Tilanne johtuu hänen mukaansa resurssien niukentumisesta.
”Se on hirveän ikävää, mutta henkilökunta ei loputtomiin jaksa.”
Voimia vei myös kaksi vuotta sitten toteutettu iso organisaatiomuutos. Tilanne on ilman muuta ollut henkilöstölle kuormittava, allekirjoittaa maatalous- ja metsätieteellisen tiedekunnan dekaani Ritva Toivonen.
Valtiolta saadun perusrahoituksen puutetta on kuitenkin saatu osin paikattua.
”On ollut todella hienoa, että alan toimijat ja säätiöt ovat viime vuosina satsanneet usean professuurin käynnistämiseen. Ilman tätä olisi väheneminen ollut vielä suurempaa”, Toivonen kiittelee.
Yliopistossa on lahjoitusvarojen turvin esimerkiksi perustettu yritysyhteistyötä vahvistamaan uusi työelämäprofessuuri.
Tiedekunnan tavoitteena on kehittää Viikin tutkimus- ja opetustilaa ja tehdä siitä tutustumiskohde ja oppimisalusta etenkin pääkaupunkiseudun nuorille.
Yliopistolla on käytössään kehysbudjetointi, jonka kautta eri tiedekunnille jaetaan määrärahoja. Tänä vuonna budjetin saaminen on poikkeuksellisen myöhässä, Niemelä kertoo.
”Ongelmahan tänä vuonna on se, että opetus- ja kulttuuriministeriö teki yhdenlaisen esityksen ja valtiovarainministeriö pienemmän esityksen. Asia ratkeaa vasta budjettineuvotteluissa. Odottelemme, mitä sieltä tulee.”
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
