Naudanlihantuotannon ennustetaan laskevan – vasikoista paikoin jo pulaa

"Käytännössä meillä ei ole tullut mitään hinnankorotusta viimeiseen kahteen ja puoleen vuoteen loppukasvatuksessa, koska vasikan hinta on noussut siinä samalla koko ajan" Ari Nortunen Seinäjoelta kertoo. Kuva: Johannes Tervo

Gallup Elintarviketiedon vuosi sitten tekemät naudanlihantuotannon kehitysnäkymät pitävät tällä erää edelleen paikkansa. Ennusteessa lypsylehmien määrän arvioidaan vähenevän 25 000 kappaleella ja naudanlihantuotannon alenevan 79 miljoonaan kiloon vuoteen 2022 mennessä.

Lypsylehmien sekä nautojen kokonaismäärät ovat tällä hetkellä alimmillaan vuodesta 1920 alkaneen tilastointikauden aikana, kertoo yliaktuaari Sanna Vuorisalo Luonnonvarakeskukselta. Myös nautatilojen investoinneissa ollaan tällä hetkellä jäljessä.

Gallup Elintarviketiedon toimitusjohtaja Anne Kallinen kertoo, että nautaa tuotettiin viime vuonna 86 miljoonaa kiloa, kun se tänä vuonna näyttäisi painuvan 85 miljoonan kilon tuntumaan.

"Samaan aikaan naudanlihan kulutus on hieman kasvanut ja määrät liikkuvat tällä hetkellä 100 miljoonassa kilossa vuodessa. Elämme siis jatkuvassa niukkuudessa lihantuotannon osalta", Kallinen toteaa.

Naudanlihantuotannon väheneminen johtuu ennen kaikkea pienemmästä lypsylehmämäärästä, jolloin vasikoita syntyy vähemmän.

Atrian nautahankinnasta vastaavan Sinikka Hassisen mukaan naudanlihaa on tähän mennessä löytynyt yritykselle kohtuullisen hyvin.

Atrialla kuitenkin tiedostetaan naudanlihan vähentymisennusteet ja sen pysäyttämiseksi on jo aloitettu toimenpiteitä. Yritys on panostanut erityisesti emolehmätuotannon kehittämiseen. Hyviä keinoja lisätä naudanlihantuotantoa ovat Hassisen mukaan myös liharoturisteytyksien lisääntyminen, teuraspainojen nosto sekä sukupuolilajiteltu siemen, jolloin lypsykarjatiloilla syntyy enemmän sonnivasikoita.

HKScanilta myönnetään naudasta olevan tällä hetkellä pulaa. "HKScan tekee yhdessä tuottajaverkoston kanssa työtä naudanlihaketjun kehittämiseksi niin strategisesti kuin operatiivisesti tilatasolla", eläinhankinnasta ja alkutuotannosta vastaava johtaja Pia Nyback kertoo.

SOK:lla ja Keskolla on myös huomattu rajalliset kapasiteetit suomalaisen naudanlihan saatavuudessa. Molemmista ketjuista kerrotaan, että toistaiseksi puutteet ovat koskeneet vain väliaikaisesti yksittäisiä tuotteita ja ne on pystytty korvaamaan muiden valmistajien kotimaisilla tuotteilla.

Tullin tilastojen mukaan lihan tuontimäärät ulkomailta ovat pysyneen suunnilleen samalla tasolla viimeiset viisi vuotta. Viime vuonna lihaa tuotiin noin 55 miljoonaa kiloa. Pidemmällä aikavälillä tuontimäärät ovat nousseet merkittävästi, sillä 1990-luvulta vuoteen 2016 lihan tuonti on noussut noin 20-kertaisesti.

"Kyllä määrät ovat vähentyneet. Nykyään joutuu kauemmin odottamaan ja pidemmällä tähtäimellä suunnittelemaan ja kyselemään, että koska vasikoita olisi saatavilla", Ari Nortunen Seinäjoen Untamalasta kertoo. Nortusen tilalla on maitorotuisten nautojen loppukasvatusta. Välitysvasikat tulevat Atrialta, ja eläinpaikkoja on noin 700.

Nortunen kertoo, että muutaman viime vuoden aikana vasikoita näytti olevan hyvin saatavilla, joten monet tilat investoivat loppukasvatuspaikkoihin. Pian tämän jälkeen maitotilat alkoivatkin vähentyä.

"Juottamot pitävät välitysvasikoita nyt pidempään ja sitten kun eläimet sieltä viimein tulevat, ne ovat isompia ja sitä myötä kalliimpia meille. Näin tilanne käy kestämättömäksi meidän päässä, kun kannattavuus on muutenkin huono."

Nortusen mukaan ottajia on enemmän mitä vasikoita on tarjolla. "Joudutaan pitämään karsinoita tyhjänä liian kauan. Tyhjästä karsinasta ei tuloja tule," Nortunen huomauttaa.