Mansikkaa toreille, kauppoihin ja ravintoloihin
Iuliia Chorna vaihtoi päivätyönsä Ukrainassa Tuloiselan marjatilan töihin jo neljäntenä kesänä peräkkäin . Saara Olkkonen Kuva: Viestilehtien arkistoHÄMEENKOSKI (MT)
Tuloiselan marjatilan kesä on parhaimmillaan ja pahimmillaan.
”Ensin luultiin, että vuodesta tulee myöhäinen. Sitten tulivat helteet ja nopea kukinta, ja ollaankin aikaisessa”, emäntä Katriina Tuloisela kuvailee alkukesää.
”Asiakkaiden on oltava nyt tarkkana. Heinäkuun puolivälissä mansikka on jo vähissä.”
Helle on saanut varhaisten ja myöhäisten lajikkeiden satokauden osumaan päällekkäin. Alkukesän helteet olivat koko maassa samaan aikaan, joten mansikka kypsyy eri alueillakin yhtä aikaa.
”Täällä pääsato on alkamassa. Varsinais-Suomessa ollaan vain viikon verran edellä, vaikka yleensä ovat enemmän”, kertoo tilan isäntä Vesa Tuloisela.
Satokautta pyritään jatkamaan keväällä istutetuilla taimilla. Kun kevätistutukset tehdään melko myöhään, kypsyvät marjat vasta pääsatokauden jälkeen.
”Ajoitustaimien istutukseen tarvittaisiin kristallipalloa”, isäntä hymähtää.
Kuluttaja saa lähipäivinä mansikkansa edullisesti. Nopea pitää kuitenkin olla, sillä satokausi jää lyhyeksi.
Marjatilalla tämä tarkoittaa paitsi kiirettä, myös tuloksen laskua. ”Nopea kypsyminen jättää marjat pieniksi”, kertoo Vesa Tuloisela.
Kun tähän vielä lisätään runsaan tarjonnan aiheuttama hinnan lasku, ei lopputulos ole tilojen kannalta kovin hyvä.
”Tänä vuonna media on toiminut hyvin. Sekä lehdet että televisio ovat kertoneet lyhyestä satokaudesta, ja kysyntä on lähtenytkin hyvin käyntiin”, kiittelee Katriina Tuloisela.
Tilan mansikka kulkee kuluttajille kolmea reittiä: myymälöiden ja toripisteiden kautta, kauppojen myyntipisteistä ja pakastettuna ravintoloiden pöydistä.
Ravintoloiden kanssa on pitkiä asiakassuhteita ja kolmasosa tilan tuotannosta pakastetaan niiden tarpeisiin. Joka päivä sadosta pakastetaan osa.
”Pakastemarja ei ole meillä se, jossa voidaan joustaa. Teen sopimukset ravintoloiden kanssa ja tiedän aika hyvin, paljonko ne tarvitsevat marjaa. Se määrä on pystyttävä toimittamaan, jotta asiakassuhteet säilyvät” toteaa Katriina Tuloisela.
Sopimusten jatkumisen takana on laatu.
Emäntä kävelee poimijoiden vierestä ja kysyy englanniksi: ”Millainen pomo olen?” Hiukan epäröivä vastaus kuuluu: ”Mukava.”
”Entä laadun suhteen?” tarkentaa Katriina Tuloisela. Nyt vastaus on selkeä: ”Hyvin vihainen!”
Laadusta ei tingitä, ja se tehdään selväksi työntekijöille.
Emännän ohje poimijoille on: ”Sinun on oltava valmis ostamaan poimimasi koppa täydestä hinnasta ja myös syömään se tyhjäksi.”
Tällä mallilla huonot marjat jäävät kopista pois.
HANNA SALONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
