Byrokratia nujertamassalammastalouden lupaavan kasvun
Lallin Lammas Oy:n tuotantopäällikkö Kati Kaisajoen mielestä teuraseläinten rekisteröinnin seuranta ei ole lammas-teurastamojen tehtävä. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoByrokratia koettelee taas viime vuosina kasvuun lähtenyttä lammastaloutta. Maa- ja metsätalousministeriössä (MMM) suunnitellaan naudoilla käytössä olevan rekisterikyselyn ulottamista lampaisiin.
Kysely siitä, onko teuraaksi tuleva eläin merkitty lammas- ja vuohirekisteriin, pitäisi tehdä ennen eläinten lastaamista teurasautoon.
Lampurien pitäisi toimittaa lista teurastettavista eläimistä etukäteen. Teurastamolla jonkun pitäisi näpytellä yksi kerrallaan jokaisen eläimen koko korvanumero koneelle ja tehdä siitä kysely.
Järjestelmää työn automatisoimiseen ei pienellä tuotantosektorilla toistaiseksi ole, joten teurastamojen työmäärä lisääntyisi huomattavasti.
”Järjetön idea. Uusi vaatimus tappaa alaa, joka on juuri lähtenyt nousuun”, toimitusjohtaja Miikka Depner Vainion teurastamosta sanoo.
Hän huomauttaa, että rekisterikysely aiheuttaa teurastamoille niin paljon lisää työtä ja kustannuksia, että lihan hintaa tuskin on mahdollista ainakaan nostaa.
”Esimerkiksi 130 eläimen kuorma kahdeksalta eri tilalta aiheuttaisi noin päivän työn.”
Depnerillä on kokemusta myös nautarekisterin käytöstä. ”Lammasrekisteri toimii huomattavasti hitaammin.”
Vainion teurastamolla rekisterikyselyjä tehdään satunnaisesti. Muuten luotetaan tuottajan antamiin tietoihin. Rekisteröimättömiä eläimiä tulee teuraaksi harvoin.
Depnerin mielestä tilakohtaisen kyselyn tekeminen olisi kohtuullista. Siinä kävisi ilmi esimerkiksi tilaa koskeva siirtorajoitus.
Tuotantopäällikkö Kati Kaisajoki Lallin Lammas Oy:sta kertoo, että eläinten ja eläinlistan vastaavuus tarkistetaan teuraista.
Elävänä tarkistaminen aiheuttaisi eläimille ylimääräistä käsittelyä, stressiä ja ruhjeriskiä.
”Numero saadaan varmimmin luettua kun eläin on teurastettu.”
Kaisajoki ei halua, että vastuu sysätään teurastamoille.
”Huolehdimme elintarvikehygieniasta. Teuraat tarkistetaan sekä elävänä että ruhoina.”
Uusi vaatimus hankaloittaisi myös eläinten keräilyä ja teurasryhmä olisi eroteltava tilalla nykyistä aiemmin.
”Etukäteiskysely nostaa ketjun kustannuksia tuomatta lisäarvoa. Järjestelmien automatisoinnin kustannukset ovat kiloihin suhteutettuna lampailla aivan eri luokkaa kuin naudoilla.”
MTK:n lammasjaoston puheenjohtaja Outi Sirola pitää MMM:n suunnitelmaa kohtuuttomana.
”Tämä on vain hallintoa hallinnon vuoksi. Perusteltua syytä siihen, miten tämä vaikuttaa elintarviketurvallisuuteen, ei ole.”
Lampaiden sairaudet, lääkitykset ja siirtokiellot tulevat ilmi käytössä olevasta ketjuinformaatiosta.
Nautojen ja lampaiden kohtelun yhdentämisessä unohtuu Sirolan mukaan se, että naudat teurastetaan pääosin isoissa teurastamoissa, joilla on eri resurssit tietojärjestelmiin kuin pienillä.
Myös nautarekisteri toimii eri tavalla kuin lammasrekisteri.
Pieniin teurastamoihin nautoja harvoin tulee yhtä suurissa erissä kuin lampaita, joita voi olla autokuormassa 150.
Lisäksi naudoilla on mahdollisuus punaisen tilapäiskorvamerkin käyttöön, mitä lampailla ei ole.
”Meiltä vaaditaan samaa ilman samoja joustoja.”
Sirola epäilee, että juuri tämä ero on johtanut siihen, että joku silloin tällöin hätäpäissään merkitsee teuraaksi lähdössä olevan eläimen vapaalla korvamerkillä. ”Se ei tietenkään ole oikein.”
Sirola ja Depner kummastelevat, että sikoja saa teurastaa ryhminä, ilman yksilömerkintää.
”Suomessa tuotetaan miljoona kiloa lampaanlihaa ja 200 miljoonaa kiloa sianlihaa. Onko lammas silti suurempi elintarvikeriski?”, Sirola kysyy.
Useissa EU-maissa lampaita on saanut lähettää teuraaksi katraskohtaisella merkinnällä. Nämä maat ajavat käytännölle jatkoa EU:ssa.
Depnerin mielestä vastaava tapa helpottaisi kaikkia osapuolia Suomessakin.
”Tämä on kansallista ylireagointia. Suomen pitäisi seurata kansainvälistä tilannetta”, Sirola sanoo.
Hän huomauttaa, että valtaa käyttävien pitäisi ottaa myös vastuu siitä, että esitetyt vaatimukset ovat kohtuullisesti toteutettavissa.
TERHI TORIKKA
Järjestelmien automatisoinnin kustannukset ovat kiloihin
suhteutettuna
lampailla aivan
eri luokkaa kuin
naudoilla.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
