Juurikastilalla integroitu vuosia
Viljelykierron ansiosta
kemiallista torjuntaa on mahdollista minimoida.«
Kokemäellä sokerijuurikasta, tärkkelysperunaa ja viljaa viljelevällä Hannu Heikolalla on hyvin pitkä kokemus integroidusta kasvinsuojelusta. Heikola on viljellyt sokerijuurikasta 1970- ja 80-lukujen taitteesta. Alusta asti viljelyssä on noudatettu integroidun kasvinsuojelun periaatteita.
”Alussa juurikaspinta-alat olivat pieniä, ja tuotanto oli aika käsityövaltaista. Kaikilla tiloilla rikkakasveja torjuttiin riviruiskutuksella ja haraamalla”, Heikola muistelee.
Heikola ei kuitenkaan missään vaiheessa luopunut riviruiskutuksesta ja harauksesta, vaikka juurikaspinta-ala kasvoi vuosien saatossa nykyiseen yli 80 hehtaariin ja vaikka juurikkaan tutkimus keskittyikin kohdennetun torjunnan sijaan yhä vahvemmin hajalevitykseen.
”Me ryhdyimme itse kehittämään riviruiskutuksen ja harauksen työmenetelmiä. Nykyisinkin vain taimirivit torjutaan kemiallisella torjunta-aineella ja rivien välit harataan.”
Heikola kylvää juurikkaan 47,5 sentin rivivälillä 12 riviä kerrallaan. Kaikki lohkolla tehtävät työt seuraavat tätä 12 rivin yksikköä, sillä kylvön yhteydessä rivien väliin vedetään urat. Niitä pitkin traktori kulkee ruiskutettaessa ja harattaessa.
”Näin ura ohjaa pyörää ja pitää ruiskun ja haran kohdallaan.”
Systeemin ansiosta tilalla käytetään kemiallisia torjunta-aineita vain puolet siitä, mitä juurikastiloilla keskimäärin. Aineet myös valitaan torjuntatarpeen mukaan.
”Mitään ei torjuta turhanpäiten.”
Vaikka integroidun kasvinsuojelun menetelmiä ei Heikolan tilalla varsinaisesti käytetäkään muilla kuin juurikkaalla, viljelykierron ansiosta se heijastuu koko tilan viljelyyn.
”Ilman viljelykiertoa ei voi tuottaa hyviä satoja. Lisäksi viljelykierron ansiosta kemiallistakin torjuntaa on mahdollista minimoida.”
Heikola rauhoittelee kaikkia viljelijöitä, joita integroidun kasvinsuojelun muuttuminen pakolliseksi hirvittää.
”En näkisi integroitua kasvinsuojelua minään mörkönä. Päinvastoin. Se tukee hyvää viljelyä ja antaa samalla positiivisen signaalin myös muille ihmisille.”
”Vaikka kyse ei luomusta olekaan, kasvinsuojeluaineiden käyttö on järkiperäistä ja tarpeenmukaista”, Heikola sanoo.
”Ilman kemiallisia torjunta-aineita tehokas viljely ei ole mahdollista.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
