EU:n jäsenvaltio voisi torjua valkoposkihanhien aiheuttamia haittoja halutessaan – " ympäristöhallinnolta tahtoa ei tunnu löytyvän"
Hanhet eivät tyydy enää syömään vain nurmea, vaan pistelevät poskeensa myös vasta kylvettyä kevätviljaa.
MTK:n johtokunnan jäsenen Asko Miettisen mielestä vihreiden puoluepolitiikka ja suojeluun sitoutuminen kävelevät yli monia maakuntia koskettavan ongelman. Kuva: Jaana KankaanpääValkoposkihanhiparvet ovat saaneet aikaan ennen näkemättömän suurta tuhoa syömällä viljeltyjä nurmia Pohjois- ja Etelä-Karjalassa viime päivinä.
Hanhia on laskeutunut alueelle ruokailemaan kenties enemmän kuin koskaan ennen. Ne myös viipyvät pohjoisesta käyvän tuulen ansiosta pitkään.
”Tilanne näyttää selvästi keskimääräistä pahemmalta tänä keväänä. Tämä on varmasti yksi pahimpia tuhoja”, arvioi Harri Kontkanen Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta.
Jo ensimmäisenä saapunut hanhiaalto söi parhaat vihreät nurmialueet mullokseksi. Nyt lintuja näkyy myös alueilla, joilla niistä ei ennen ole ollut haittaa.
Uusi ilmiö on, että hanhet syövät nurmen lisäksi vasta kylvettyä kevätviljaa.
MTK:n johtokunta otti kantaa valkoposkihanhiongelmaan tiistaina.
”EU:n jäsenvaltiolla on mahdollisuus torjua suojellun lajin aiheuttamia haittoja, jos tahtoa vain löytyy. Valitettavasti sitä ei tunnu ympäristöhallinnolta löytyvän”, sanoo johtokunnan jäsen Asko Miettinen.
Ongelmaa ei haluta ongelmaksi tunnustaa, hän jatkaa. ”Vihreiden puoluepolitiikka ja suojeluun sitoutuminen kävelevät yli monia maakuntia koskettavan ongelman.”
Tiistaina Tohmajärvellä kokoontui 50 viljelijää pohtimaan, mitä paisuvalle hanhiongelmalle olisi tehtävissä ja tilojen elinkeino pelastettavissa.
Kokoontumisesta kuulumisia kertonut Otto Saikkonen totesi, että viljelijät turvautuvat pian korpilakiin ja ampuvat lintuja.
”Emme me sitä halua, mutta elinkeinon turvaamiseksi on pakko. Tunnelma täällä on sellainen, että tätä ei kohta pysty hillitsemään ja hallitsemaan kukaan.”
Tilanne on vaikea myös Etelä-Karjalan puolella.
”400 hehtaaria menetettiin tällä seudulla totaalisesti parissa päivässä. Karkottimet eivät tehoa, ja vain alle kolmen hehtaarin lohkot keskellä metsää säästyvät”, kertoo lihakarjankasvattaja Kari Pekonen Parikkalasta.
”Hanhien aiheuttamat tappiot estävät tilan kehittämistä ja investointia. Viime vuonna tuhot maksoivat minulle 138 000 euroa. Korvauksia sain 37 000 euroa.”
Pekonen arvelee, että tilalla on siirryttävä pääasiassa yksivuotisten rehukasvien viljelyyn ja ostettava heinää tiloilta, joiden maat eivät sijaitse hanhien reitillä.
Lue lisää aiheesta:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
